maanantai 31. joulukuuta 2012

Minun vuoteni 2012!

No niin, niin se vuosi vaihtuu taas kerran, ja muutamien tuntien kuluttua eletään jo vuotta 2013.
Millainen vuosi onkaan takana? 365 päivään on mahtunut paljon kaikkea, iloa ja valoa, onnea ja onnistumisia, surua ja itkua, pelkoa ja turhautumista, menettämisiä ja saavuttamisia...paljon kaikkea siis!



Päällimmäisenä ajatuksena vuodesta 2012 on kuitenkin suuri ILO!
Kuva kertoo enemmän kuin tuhat sanaa, ja nyt voin ilokseni todeta, että tavoitteet on saavutettu!
Alennusmyynnistä löytyi farkut kokoa 29/32, koko jota en ikimaailmassa olisi uskonut koskaan laittavani jalkaan. Kerrataan vielä, että vuosi sitten ja vielä elokuussakin farkkujen koko oli 33/32.

Senttejä on siis tänä vuonna kadonnut ja paljon. Mihin ne ovatkaan matkanneet, en edes tahdo tietää. Kiloja on myös karissut ja paljon, enkä kaipaa niistä yhtään takaisin. Lähtöpaino elokuussa keikkui hieman yli 90 kilon, joka on 172 pitkälle naiselle PALJON, paljon liikaa. Tällä hetkellä salin vaaka näyttää reilua 70 kiloa, eli johonkin on melkein 20 kiloa kadonnut, ja missä ajassa, vain muutamissa kuukausissa. Kroppa näyttää oikeasti aika kivalle, jaloista alkaa löytyä muotoa (ei enää niin paljon läskiä) ja käsistä erottaa jo lihakset, oikeasti! Vielä sitä hieman hämmästyy miltä oma peilikuva näyttää, mutta päivä päivältä alkaa se näyttämään tutummalle, ennenkaikkea Omalle!

Helppoa tämä ei kuitenkaan ole ollut, mutta helpompaa kuin luulin. Laihduttaminen ja kropan, sekä elämäntavan muuttaminen on ISO projekti, joka vaatii aikaa, kärsivällisyyttä ja pitkää pinnaa. Muutoksia EI tapahdu yhdessä yössä, mutta itse voin todeta että kaikki tapahtui paljon nopeammin kuin mitä ikinä olisin uskonut. Se on vaatinut kurinalaista elämää, säännöllisiä ruokailurytmejä, tiukkaa kaloriseurantaa ja paljon paljon treenaamista, kovaa! Ei se aina mukavaa ole ollut ja itku on ollut lähellä monesti, ja välillä hiipi esiin ajatus, onko minusta tähän ollenkaan? Mutta hemmetti, oli minusta ja ON edelleen!

Fustra ja sen avulla löydetty ILO liikuntaan on vienyt mukanaan. En olisi ikinä uskonut, että MINÄ liikun viisi-kuusi kertaa viikosta, silkasta ilosta, ja se ei todellakaan ole mitään pakko pullaa! En olisi ikinä uskonut, että jaksan nostaa sellaisia määriä painoja kuin mitä nostan nyt, saati sitten että jaksan vetää tunnin kuin tunnin täysillä, ilman että oksennan puolessa välissä tai nään tähtiä tunnin jälkeen. Bodypump, Bootcamp, X.method, kuntosali, sanokaa treeni, MÄ oon mukana!Mitä rankempaa, sitä parempaa!

Mitä sitten toivon vuodelta 2013? 
Toivon, että vuosi tuo mukanaan paljon Onnea ja Iloa elämääni. Toivon, että nautin treenaamisesta ja liikunnan tuomasta hyvästä olosta entistä enemmän, ja vire tähän uuteen elämäntapaan säilyy. Mitään konkreettisia tavoitteita ei ainakaan vielä ole mieleeni piirtynyt, mutta voi olla että niitä tulee vuoden edetessä, ehkä sitä jotain hullua ja repäisevää pitää keksiä ja haastaa itsensä ihan kunnolla. Toivon myös, että pysyn terveenä ja kroppa kestää kunnossa matkallani. Tietenkin toivon myös, että saan viettää paljon aikaa läheisteni kanssa ja saan osakseni rakkautta.

Ihanaa vuotta uutta teille kaikille, jotka olette blogiani käyneet lukemassa ja olleet mukana matkallani tähän asti. Kirjoittelut eivät todellakaan lopu tähän, vaan jatkuvat toivottavasti entistä aktiivisemmin ensi vuonna. Nauttikaa elämän pienistä iloista ja eläkää hetkessä!

kuva Evita

lauantai 22. joulukuuta 2012

Joulua!

Jätetään ne treenailupäivitykset joulun jälkeiseen aikaan,
ja nyt vain toivotan teille IHANAA ja RAUHALLISTA joulua!
Treenaillaan sitten välipäivinä, mutta nyt nautitaan ja rentoudutaan,
syödään vähän herkkujakin ja ollaan vaan!
Huomenna vielä aamuvuoro töiden parissa ja sitten alkaa mun jouluni, vihdoinkin!

Niin, ja muistakaa:

kuva Evita
Sitä sitten odotellessa, ainakin mun puolesta nää -20 pakkaset saa oikeesti jo riittää ja luntakin on jo ihan riittämiin...odotankin jo innolla aurinkoisia kevätpäiviä, muutaman asteen pakkasia ja hiihtokelejä Saimaan jäällä, eli pieni toive vielä Joulupukille, kevät saisi tänä vuonna tulla TOSI aikaisin :)

Nauttikaahan joulusta, ja syökää hyvin!

perjantai 21. joulukuuta 2012

Joulu saapuu, oletko valmis?

Muutama päivä vielä...
sitten alkaa kolmen päivän vapaat ja saa rentoutua oikein kunnolla, unohtaa kiireet, työt ja olla vain, aika ihanaa, eikö?

Joulu on tänä vuonna saapunut varkain, kuten olen tainnut mainitakkin. Lahjat jäivät viime tippaan, kortit tekemättä, samoin piparkakkutalo ja muut jouluherkut. No tänä vuonna näin, ehkä sitten ensi vuonna uudella innolla, eihän sitä aina tartte jaksaa suorittaa, eihän?

Jotain herkkuja kuitenkin loihdin rakkaille lahjaksi. Reseptin löysin ihanasta Cilla´s blogista, ja reseptin aivan taivaalliseen mysliin löydätte täältä. Suosittelen lämpimästi, kokeilkaa!
Tuoksu joka täyttää kodin, on huumaava. Itse tein toisen erän mysliä ihan vain sen tuoksun takia, taivaallinen! Ei se nyt kaikkein terveellisintä ole, mutta tarviiko aina olla, ei?

Tässä muutama kuva, ilman tuoksua valitettavasti!

paljon raaka-aineita, mutta niin helppo tehdä!

Huumaava tuoksu täytti kodin...
Maustamatonta luomujugurttia ja itsetehtyä mysliä, aika täydellistä!
Kuten mainitsinkin, joulua lähden viettämään vanhempieni luoksu sunnuntaina iltapäivästä, heti työpäivän päätyttyä. Joulu sujuu hyvin perinteisesti, omalla painollaan, perheen parissa. Joulupäivänä ajelen sitten takaisin kotiin. Aion nauttia joulusta ja herkuistakin. Olen sen ansainnut. Jos viime jouluna söin koko rasian suklaata, nyt osaan "hillitä" itseni, ja osaan nauttia muutamastakin palasta.

Treenailuiden osalta tänään vedetään viimeinen X-method, ja yritän vielä huomenna kirjoitella viimeiset tunnelmat kun kahdeksan viikkoa päättyi. Huomenna jos kerkeän hieman juoksemaan, niin seuraavan kerran treenaillaan sitten pyhien jälkeen. Hieman pidempi huili tekee varmasti terää, sillä syyskuun alusta asti on mentykin aika haipakkaa, treenejä n. kuusi kertaa viikossa. Olen siis leponi ansainnut, monellakin tapaa...

Leppoista perjantaita kaikille,
ja jos vielä on lahjaideoita hakusessa, kokeilkaahan tuota mysliä ja yllättäkää ystävät, lahja toimii taatusti! Vielä en toivottele jouluja, sillä aion olla reipas ja postailla vielä huomenna :)

keskiviikko 12. joulukuuta 2012

Hymy!


Ihanaa keskiviikkoa kaikille!
Nyt on pakko jakaa teidän kanssa kohtaus tänään salilla...

Olin entisen PT:ni kanssa tekemässä yhteistreeniä pitkästä pitkästä aikaa, ja siinä odotellessani omaa vuoroa hauiskääntöjen pariin tuli täysin tuntematon salilla kävijä luokseni ja sanoi:
" nyt on kyllä pakko kommentoida, sillä toi sun muutos on aivan uskomaton. Oon syksyn aikana katsonut sun treenaamista ja millaisen muutoksen oot saanut aikaan, uskomatonta. Itse väännän salilla kuukaudesta toiseen ilman suurta muutosta, ja sinä saat tuollaisia muutoksia aikaan näin lyhyessä ajassa, hienoa työtä"
No siinä Hanna sitten punastelee, aika helppoa, koska posket punotti treenistä jo valmiiksi, saati sitten tollaisesta kommentista täysin vieraalta ihmiseltä. Minä siinä sitten kiittelemään kauniisti ja voin kertoa että häkellyin aivan täysin. Menin lähes sanattomaksi, ja se on paljon se!

Vaikka tiedän saavuttaneeni muutoksen itse ja tiedän että oon tehnyt tähän kuntoon ja muutoksen pääsyyn PALJON töitä, niin onhan se aika MAHTAVAA kun saa kuulla tollaisen kommentin ventovieraalta. Tämän voimalla jaksaa kyllä treenata taas huomenna, ja monena monena päivänä siitä eteenpäin. Oon vieläkin ihan häkeltynyt tästä, hui!

Eli hymy korvissa mennään tätä viikkoa eteenpäin, toivottavasti myös teillä on tänään syytä hymyyn, on se sitten lähestyvästä joulusta, hyvästä treenistä tai ihan mistä vain johtuen!
Mahtavaa viikon jatkoa siis kaikille!!

perjantai 7. joulukuuta 2012

Koukussa?

Ihanaa perjantaita kaikille!
Itsenäisyyspäivä oli ja meni, ja nyt mennään jo joulukuuta eteenpäin huimalla vauhdilla. Kysyn taas kerran, mihin tää syksy on mennyt ja miten aika voi mennä näin nopeesti? Joulukin on jo muutaman viikon kuluttua, ja voin kertoa että yhtään lahjaa ei ole ostettu tai edes mietitty, ja joulukortitkin vielä kirjoittamatta. No aikaahan on, ja nyt nautin onneksi muutamasta vapaapäivästä, niin voisihan näitä pakollisia joulujuttuja alkaa jo miettimään...

Blogissa on ollut harmillisen hiljaista viime aikoina. Aika vaan katoaa, ja jostain syystä kirjoittaminen on tuntunut hankalalta, kun ei mukamas ole mitään kirjoitettavaa. Elämässä tapahtunut aika paljon muutoksia, enkä nyt tarkoita vain pudotettuja kiloja ym. mutta ei niistä sen enempää. Treenit sujuu entiseen malliin. Välillä on tosi WAU päiviä ja sitten taas niitä hieman huonompia.

Viikko-ohjelma on mennyt tähän tyyliin viime aikoina:
- maanantaina sali
- tiistaina X-method
- keskiviikkona sali tai Bodypump
- torstaina Bootcamp
- perjantaina X-method
- viikonloppuna sitten venyttelyä ja lenkki, tai joku jumppa, vaihtelee vähän sen mukaan miten muu viikko on mennyt, tai sitten vaan lepoa ja oleilua, fiiliksen mukaan...

kuva X-method
Syy otsikkoon löytyy tästä! Olen tainnut jakaa kuvan aikaisemminkin, mutta nyt kun tämä kahdeksan viikon treenijakso lähenee loppuaan, voin vain todeta, että olen KOUKUSSA! Viisi treenikertaa on vielä jäljellä ja sitten tämä ilo loppuu.

Olen kirjoittanut X-methodista aikaisemminkin, mutta tässä vielä kertauksena mistä oikein on kyse. Eli alkuun kestävyysosio 20 minuuttia spinningpyörällä, sykerajojen mukaan. Nostoja tulee viisi, ja viimeinen neljä minuuttia poljetaan 85 % maksimisykkeestä, eli voin kertoa että jalkoja hapottaa ja kunnolla. On kuitenkin ollut mahtava huomata kuinka kunto on parantunut näin lyhyessäkin ajassa, ja vielä muutama viikko sitten viimeiset minuutit tuntuivat loputtomalta piinalta, nyt enää vain piinalta.

Tämän jälkeen vuorossa voimaosio, jossa rinnalleveto + työntö sekä askelkyykkyjä taakse. Koska kaikki sarjat ja niiden painot kirjataan ylös, on mukava seurata omaa "kehitystä" ja siitä mistä painot alkoivat kuusi viikko sitten ollaan tultu pitkä matka eteenpäin. Painoja tangossa tässä osiossa tällä hetkellä n. 22 kiloa, ja vielä tavoitteena saada loppukerroille lisättyä muutama kilo, katsotaan kuinka käy.

Kunto-osiossa luvassa hyppynarulla hyppimistä, punnerruksia, kahvakuulaa ja askelvaihtohyppyjä. Kehitystä tapahtunut tässäkin huimasti. Konkreettisemmin kehityksen on huomannut hyppynaru-osiossa, jossa jaksan kahden minuutin aikana hyppiä jo lähes 300 kertaa.Määrä on huikea, kun ottaa huomioon että pari kuukautta sitten en osannut edes hyppiä :) Kahvakuulan koko on kasvanut, ja tällä hetkellä mennään 16 kg kuulalla, ajattelin kyllä vielä ottaa käyttöön 20 kg kuulan, katsotaan sitten jaksaako heilautukset tehdä vai ei.

Kaiken kaikkiaan tämä mennyt aika vauhdilla. Meitähän on kymmenen treenaajan ryhmä, joka on rääkännyt itseään kahdesti viikossa. Ryhmähenki on loistava, ja se kun näkee toisen kasvoilta kärsimyksen ja tietää että toinen kokee samaa kuin itse, antaa valtavasti voimaa jaksaa eteenpäin. Irvistykset, kirosanat, puuskutukset, kaikki tietää mitä toinen kokee sillä hetkellä. Ryhmässä on siis voimaa!

Eli pari viikko on vielä yhteisiä treenejä edessä, ja niistä otetaan kaikki ILO irti! Tammikuussa alkaisi sitten jakso numero 2, ja enköhän mä sieltäkin itseni löydä. Tässä video aiheesta, jos homma alkoi kiinnostamaan!

 
 Pirteää viikonloppua kaikille ja tsemppiä treeneihin!

maanantai 3. joulukuuta 2012

Bodypump 84, toimiiko?

Taas on aika uusien ohjelmien, vihdoinkin!
Monessa blogissa on jo näkynyt kommentteja ja fiiliksiä uudesta ohjelmasta, joten kannan minäkin korteni kekoon ja kirjoittelen omat fiilikseni uudesta ohjelmasta. Huhtarissa, täällä Lappeenrannassa uusi ohjelma vaihtui siis eilen, ja minä olin tietenkin ensimmäisten joukossa testaamassa uutta ohjelmaa!

Alkulämmittelyt tuttuun tyyliin, herätellään koko kroppaa tulevaan treeniin. Itse pidin siitä, että tahti on rauhallinen, ja saa oikeesti keskittyä tekniikkaa eikä tarvi vauhdilla mennä eteenpäin. Itsellä painoja 2 x 5 kg. Kyykyt perussettiä! Edellisiin ohjelmiin verrattuna biisi on TOSI lyhyt, vain kaksi kierrosta, joten painoja voi laittaa ihan kunnolla, itsekin laitoin ihan liian vähän. Itse pidän tämän koko 84 ohjelman uudesta rytmityksestä, 3:1, joka toimii aika kivasti. Kyykyissä itsellä painoja 2 x 12,5 kg.

Rintasetti on sitä perinteistä, aika lyhyt biisi ja taukokin on vielä laitettu. Painoja saa laittaa taas reilummin, mutta sanokaa mitä sanotte, mä alan kaipaamaan perus punnerruksia tähän kohtaan. Itsellä painoja 2 x 6 kg. Selkäsetti on edellisiä paljon rauhallisempi tempoinen, mikä on vaan plussaa. Paljon soutuja leveellä otteella, joten takaolkapäät kiittää :) Itsellä painoja 2 x 8,5 kg. Ja biisinä perinteistä Bodypump-musiikkia:


Ojentajasetistä en oikein vielä osaa sanoa mitä mieltä olen, tykkäänkö vai en. Alkuun lyhyt osio tangolla, johon painoja voi laittaa oikeesti reippaasti, sitten uutena juttuna ojentaja kickbag soutu, menikö se jotenkin noin? Soutu toimi aika kivasti ja sai poltteen ojentajaan, täytyy vaan uskaltaa tehdä riittävän isolla painolla. Ehkä mä sittenkin tykkään tästä setistä :) Myös hauisosio herätti mielenkiintoa, sillä se on edellisiin ohjelmiin verraten paljon erilaisempi. Itse tein koko setin 2,5 kg levypainoilla ja sain poltteen lihakseen, juuri oikeaan kohtaan. Vaikka biisi on Pitkä, ei niin paha kuin ennalta ajattelisi. Seuraavalla kerralla otan kyllä 3 kg käsipainot ja haastan itseni!


Askelkyykkyjä tehdään sitten Rihannan tahtiin, ehkä parempiakin vaihtoehtoja löytyisi? Mutta muuten setti on toimiva! Itse kyykkäsin 2 x 5 kg levykiekot käsissä, ja suosittelen testaamaan, toimi hyvin vaikka tankoa ei ollutkaan niskassa. Lopussa sitten IHANIA hyppyjä, mä tykkään, mitä enemmän syke nousee sitä parempi fiilis :)

Olkapäät on kanssa tän ohjelman lemppari! Tosi rankka setti, mutta palkitseva. Alkuun kaipaamiani punnerruksia, sitten etunojassa tehtäviä soutuja takaolkapäille ja myös pec decit löytyy setistä. Tää on ehkä oma suosikkini koko ohjelmasta, koska naamaa saa vääntää irvistykseen viimeisten toistojen kohdalla jotta saa ne menemään! Vatsassa sitten perinteisiä rutistuksia, vinoja vatsalihaksia ja kylkilankkuja, ja lopussa vielä kävellään käsillä hooverissa, HÄH! Käykää testaamassa niin tiedätte. Ehkä näissä vois enemmän keskittyä vain muutamaan liikkeeseen kuin mahduttaa mahdollisimman paljon eri liikkeitä yhden kappaleen sisälle, omasta mielestäni tää meni jotenkin säätämiseksi...

Loppuun vielä venyttelyt IHANAN biisin tahtiin. Loppuen lopuksi pirteä ohjelma, jossa paljon "uusia" juttuja, ehkä juuri niitä mitä ollaankin kaivattu. Simppeleitä sarjoja, ja kiva kun voi oikeesti laittaa paljon painoa mm. kyykkyihin. Eli varmasti menen uudestaankin testailemaan, käykäähän tekin!

Ihanan pirteää viikkoa kaikille ja mukavia treenejä!

maanantai 26. marraskuuta 2012

Shoppailua!

On taas SE aika vuodesta!

Pikkujoulut täyttävät kalenterin, ja vaatekaapista EI todellakaan löydy mitään päälle laitettavaa. No, itse voin hyvällä omalla tunnolla sanoa, että omasta vaatekaapista EI tähän tilanteeseen löytynyt mitään, sillä kaikki entiset bilehile-vaatteet ovat vaan aivan liian suuria päälle laitettaviksi. Ei sellaisissa voi mihinkään ihmisten ilmoille lähteä, ei vaan voi. Joten, oli ihana pakko, ihan vähän vaan käydä shoppailemassa :)

Viime aikojen shoppailureissut ovat koostuneet vain ja ainoastaan treenivaatteista. Tosin muutama viikko sitten oli pakko käydä ostamassa farkut, jotta ei tartte verkkareissa ja kollareissa kulkea koko talvea. No nyt oli luvassa jotain aivan muuta kun treenitoppeja ja hengittäviä trikoohousuja :) muistan vielä kesällä kammonneeni sovituskoppeja ja sitä tunnetta kun aina vaan joudut pyytämään isomman koon vaatteista, mutta voin ilokseni todeta, että sovituskoppiahdistus on tällä hetkellä taakse jäänyttä elämää, ja itse asiassa vaatteita on aika kiva ostaa, jos vain olisi paljon paljon rahaa...

Pikkujoulut siis ensi viikolla, ja tälläisellä asukokonaisuudella on iltaa tarkoitus juhlia, toki voihan se mieli vielä muuttua viikon aikana, mutta olenhan nainen, joten tämä kai sallittakoon minulle:


Kuvat Veromodan sivuilta. Eli mustaa, kiiltävää ja vähän sitä blingblingiä on luvassa. Toppi on ihanasti auki selästä, ja eipähän tartte miettiä mitä koruja laittaisi, kun topin etuosa on kuin koru itsessään. Housut, niin housut, ei hametta! En olisi ikipäivänä uskonut että vedän jalkaani tuollaiset kiiltäväpintaiset housut, kooltaan tosi pienet, ja että ne menivät vielä jalkaan, ja mikä parasta istuivatkin aika kivasti :) Nyt sitten pohdinnassa, että onko jalassa korkkarit vai saappaat, mutta onhan tässä reilu viikko aikaa tuumailla...

Kynnetkin ajattelin koristaa, ihan pikkujoulujen kunniaksi. Mä oon aina syönyt mun kynnet, joo tiedetään tosi ikävä tapa, mutta nyt kun ruokavalio on ollut tosi protskupitoista, oon mä saanu kasvatettua kauniit, pitkät ja vahvat kynnet, joita EI todellakaan tee mieli purra. Kaikkea tää terveellisempi elämäntapa saa aikaan :)

kuva Sokos
Tää postaus oli nyt kaikkea muuta kuin treenaamista, mutta mainittakoon nyt vielä loppuun että illalla suuntaan salille, luvassa hieman selkää, käsiä ja vatsaa!  
 
Mukavaa maanantaita kaikille!

perjantai 16. marraskuuta 2012

Onnistumistarina?

Aivan mahtavaa perjantaita kaikille! 

Tämä tyttö on vietellyt ansaittua vapaapäivää, nukkunut pitkään ja herännyt ilman kellon soittoa, mikä on ihan luksusta. Päivään on mahtunut myös kodin kuntoon laittamista ja hieman shoppailua. Arvatkaa vaan onko hieno hetki, kun voi pyytää vaatekaupan myyjää tuomaan kokoa PIENEMMÄT housut, hah! Hymy oli kyllä korvissa sovituskopissa kun ostin uusia farkkuja, en oo oikeesti mahtunnu noin pieneen kokoon varmaan kymmeneen vuoteen :) ja mikä parasta, farkut myös näyttävät aika kivoille mun päällä. Pienistä asioista sitä ihminen voi tulla onnelliseksi!

Päivään on mahtunut myös mukavia yhteistyökuvioita, joista myöhemmin lisää. Oon niin innoissani, voi että. Illalla vielä X-method-treenit, joten aika täydellinen perjantai on kyseessä. Illan treeneissä on tarkoitus haastaa itseään oikein kunnolla, ja ajattelin lisätä tankoon muutaman kilon ja valita hieman painavamman kahvakuulan. Katsotaan kiittääkö kroppa huomenna! Viikonloppu onkin sitten hyvä viettää töiden parissa.

Oottekos huomanneet tämän? Aivan mahtava kilpailu!
kuva Forever
Lisää infoa kilpailusta löytyy TÄÄLTÄ, eli jos runosuoni kukoistaa ja sinulla on tarina muille jaettavaksi, niin nyt ehdottomasti kirjoittamaan. Minä ainakin aion osallistua ja kertoa oman tarinani, vaikka löytyyhän se täältä blogistakin, mutta 500 € ois aika kiva raha, vai mitä ootte mieltä? Mä alan miettimään tarinaani muille jaettavaksi, ja suuntaan kohta treenien ihanaan maailmaan!

Leppoista viikonloppua kaikille
toivottavasti teillä luvassa jotain muuta kuin töiden parissa ahertamista!

keskiviikko 14. marraskuuta 2012

Hiljaisuus...

kuva täältä
Blogi on elänyt hiljaiseloa reilun viikon, pahoittelen suuresti!!! Tunnen paljon huonoa omaatuntoa asian osalta, oikeesti! Aika on vaan mennyt selvitytymiseen töistä ja treeneistä, ja nukkuakin pitäisi ja pitää yllä sosiaalisiasuhteita, ja kotijututkin vaativat aikaa. Tunnit vuorokaudessa eivät vain ole riittäneen kirjoittamiseen, mutta NYT asiaan tulee muutos, tai siis heti loppuviikosta!

Päivät ja viikot kuluvat valtavaa vauhtia, reilu kuukausi niin on joulu. En voi uskoa sitä, en sitten millään!
Töissä on pitänyt vauhtia, mutta nyt on onneksi pari päivää vapaata, joten on aikaa hoitaa rästihommia pois kotona ja käydä mm. kampaajalla, edellisestä vierailusta on muuten ihan liian pitkä aika!

Treenien parissa pakerretaan salilla, pumpissa, lenkkipoluilla, Bootcampissa ja nyt mennään jo kolmatta viikkoa X-methodin parissa. Se on muuten aivan mahtava juttu, oikeesti! Ihanaa, kun voit kerta toisensa jälkeen haastaa itsesi ja kisailla vain itseään vastaan. Tulokset kirjataan aina treenin jälkeen pieneen mustaan vihkoseen, joten siitä on hyvä seurailla edellisen kerran painoja/toisto määriä ja päättää että tänään laitan paremmaksi. Muutenkin meidän 10 tyypin ryhmä on ihan huippu, ja jotenkin se tunne kun tietää toisten nauttivan (kärsivän) yhtä paljon antaa valtavasti voimaa! Ja tietty ryhmän ohjaajat on mitä parhaimpia!

Mutta enemmän kaikesta lisää loppuviikosta, nyt tämä tyttö suuntaa lenkille, tonne sateisen harmaaseen syysilmaan. Jotenkin on vaan sellanen tunne, että happea on saatava, ja mikäs siihen parhaiten auttaisi kuin kunnon lenkki. Eli, hengissä siis ollaan, ja hyvissä voimissa!

Pirteää keskiviikkoa kaikille!!

perjantai 2. marraskuuta 2012

Perjantai!

kuva täältä
Just näin, nyt on syytä hymyyn!

Taas se on tämäkin viikko loppusuoralla, mihin tää aika vaan menee! Viikko on mennyt TOSI vauhdilla, töissä normaalia hässäkkää ja treenailemassakin oon käynny joka päivä, HYVÄ MINÄ! Maanantaina tehtiin PT:n kanssa saliohjelman toinen puolisko (kädet, rinta, selkä), tiistaina aloitettiin virallisesti kahdeksan viikon X-method harjoitukset, keskiviikkona kävin Bodypumpissa ja eilinen aamu vierähti Bootcampin parissa. Tänään sitten toinen X-method tunti ja eiköhän ne viikon treenit olleet siinä. Juoksemaan vähän houkuttelisi mennä viikonloppuna, mutta katsotaan nyt...

Menneen kahden kuukauden aikana EN ole käyny Bodypumpissa kertaakaan, ja aikaisemmin saatoin käydä tunneilla jopa kolmesti viikossa. Viime viikolla uskalsin sitten takariviin piiiiitkän tauon jälkeen, ja olo oli aika epätodellinen. Latasin tankoon samat painot kuin elokuussa, ja eihän mulle tullu ees hiki :) en sitten kehdannut alkaa lisäilemään painoja kesken biisien, vaan kärvistelin kevyen kuorman kanssa biisistä toiseen. Toissa päivänä oli sitten eri ääni kellossa, ja latasin tankoon JOKA biisin kohdalla enemmän painoja kuin koskaan ennen ja päätin että nyt tulee hiki ja syke nousee, ja joo, nousihan se ja paita oli märkä tunnin jälkeen.Ehkä vieläkin olisi ollut varaa laittaa lisää painoja, varsinkin kyykkyihin, rintaan ja selkään, mutta ensi viikolla sitten, jos tunnille kerkeän!

Muutama viikko sitten taisin kysellä vinkkejä sykemittarin hankintaan, ja tällä viikolla hain postista tälläisen paketin, ja aika kivannäköinen paketin sisältö olikin...

Eli en malttanut odottaa joulupukkia ja ostin itselleni Suunnon M4-sykemittarin. Olkoon se sitten palkkio tästä menneestä kahdesta kuukaudesta, pudotetuista kiloista ja senteistä, ja toimikoon tsempparina tulevien kuukausien ja vuosien ajan! Ohjelmointi onnistui TOSI helposti, ja suomenkielisen opastuksen ansiosta sain omasta mielestäni kaikki tiedot kelloon. Muutaman kerran mittari on ollut myös käytössä, pieniä alku vaikeuksia, mutta kyllä se tästä :) ja onhan se aika pirteen värinen, eikö?

Tänään viettelen vapaapäivää töiden parista, ja tuleva viikonloppu meneekin sitten työmaalla ahertaessa. Huilataan sitten ensi viikolla, ja ainakin itse tykkään näistä arkivapaapäivistä tosi paljon. Nyt suunnaksi kirjasto ja kauppa, ja sitten ootellaan illan treenejä!

IHANAA viikonloppua kaikille!



maanantai 29. lokakuuta 2012

Ennen & Nyt

Taisin heikkona hetkenä lupailla tänne blogiin enemmän kuvia, ja tässä niitä nyt olisi.

Olikin hieman haastavampaa etsiä itsestään kuvia, mutta muutama löytyi, sitäkin kauheampi, mutta menköön nyt kun kerta on luvattu. Varmasti jostain kätköistä löytyisi vieläkin "imartelevampia" otoksia, mutta mennään nyt näillä. Jostain syystä kameran edessä poseeraaminen EI ole kuulunut lempijuttuihini ennen, ja ei se nytkään mitään lempparipuuhaa ole!

Mut joo, tässä siis kuvia ennen & nyt.

Tää kuva taitaa olla parin vuoden takaa, kesältä 2010! Ihan kivannäköinen nainen siinä kuvassa on, mutta kuten kaikki huomaa, onhan niitä kiloja kertynyt kannettavaksi. Poskissa riittää pyöreyttä, samoin koko kropassa.

Nämä kuvat on sitten kesältä 2011. Sama pyöreys löytyy edelleen! Mä tykkään kuvailla tosi paljon, ja nyt huomaan kuvia etsiessäni, että itsestäni kuvia ei juurikaan löydy, ja jos löytyy, niin kuvat ovat kasvoista, kokovartalokuvia ei juuri löydy. Ehkä siihen on joku syy?

Nämä kuvat puolestaan viime talvelta. Oon tainnu just hommata jäsenyyden Huhtariin, ja kuten huomaa molemmista kuvista, oon lenkillä! Eli jotain edistystä on tapahtunut...ainakin siellä pään sisällä...

Tämä kuva on viime kesältä. Nyt kun näitä kuvia katsoo, niin eron vaikka kesään 2011 huomaa aika selkeesti. Kasvot on ainakin kaventuneet, ja hiukset lyhentyneet "normaali" pituisiksi!

Nämä kuvat on otettu elokuun lopulla, eli aika pitkälle silloin kun aloitin Fustran, kunnon treenaamisen ja tiukan ruokavalion. Ja hei, taitaa olla ensimmäinen vartalokuva, pitkään pitkään aikaan...
Nämä kuvat on sitten jo viime viikolta! Vauhtia löytyy, kuten kuvien laadustakin näkee, mutta ei anneta sen haitata ihan hirveesti! Muutoksen huomaa parhaiten varmaan just kasvoista. Tuntuu että pääkin on pienentynyt, ja koko kasvojenmuoto on muuttunut huimasti, hui! Vaatteet istuu aika kivasti päällä, ja vaatekaappi on kokenut suuren muutoksen ja ammottaa tyhjyyttään tällä hetkellä! Varastossa oottaa pari isoa Ikea-kassillista täynnä liian isoja vaatteita, jotain niille pitäisi keksiä, mutta kaappiin ne EI päädy enää koskaan, PISTE!

Nämäkin kuvat myös viime viikolta, ja joo-o, onhan se kroppa pienen SUUREN muutoksen kokenut viikkojen varrella. Senttejä ja kiloja on kadonnut johonkin, ja EN huoli niitä takaisin. Ei tää mikään superkroppa vielä oo, ei lähellekään, mutta oon tähän jo ihan äärettömän tyytyväinen ja iloinen omista saavutuksistani, jee!Matka jatkuu edelleen, ja sitten kun synttärikuvia otetaan helmikuun alussa, toivotaan että kroppa on vieläkin muuttanut muotoaan!

Eli tässä teille päivän piristystä ja kauhistusta, 
ihanaa viikkoa kaikille!

sunnuntai 28. lokakuuta 2012

X-method, tästä se alkaa!

Kuten aikaisemmin lupailin, luvassa postausta aiheesta X-method. Treenit alkoivat "kenraalinharjoituksella" perjantaina ja varsinainen kahdeksan viikon jakso alkaa tiistaina. Eli luvassa on kahdeksan viikon rääkki, treenit kahdesti viikossa ja tuloksia pitäisi saada. Eli mistä oikein on kysymys?

menossa mukana seuraavat viikot...
Tämmöinen vihkonen kulkee matkassa mukana seuraavat viikot, ja sinne merkataan tehdyt toistot ja painot, joten tarkkaa kirjanpitoa luvassa. Meitä täällä Lappeenrannassa ryhmässä on mukana kymmenen tyyppiä, miehiä, naisia ja eri ikäisiä, sekä eri tasoisia, joten varmasti jokainen saa itsestään kaiken mahdollisen irti seuraavien viikkojen ajan. Kyseessä on suljettu ryhmä, eli vain me kymmenen treenataan yhdessä seuraavat viikot, eli ihan perinteisestä ryhmäliikunnasta ei ole kyse. Eli homman nimi on seuraava:


- 20 minuuttia polkemista spinningpyörällä, vastusta lisätään 5 minuutin välein, ja leikitään sykerajoilla. Kyseessä on siis KESTÄVYYS osio, ja tarkoitus polkea 20 minuuttia nousujohteisesti. Musiikki vaihtuu aina neljän minuutin välein, ja samalla on tarkoitus pitää syke tavoiterajojen sisällä. Spinning-salin tv:lle heijastetaan jokaisen sykkeet ja tavoiterajat. Vielä perjantaina tämä ei ihan mennyt niin kuin Strömsössä, mutta tiistaina toivotaan laitteiden olevan kunnossa.

- Pyöräilyn jälkeen matka suuntaa treenisalia kohti, jossa alkaa VOIMAosuus. Rinnalleveto + työntö x 10, askelkyykky taakse vuorojaloin x 10, minuutin tauko ja sama uudestaan. Näitä liikesarjoja toistetaan neljä kertaa. Pieneen mustaan vihkoon merkitään jokaiselta kerralta Bodypump-tangossa käytettävät painot, ja on sitten helppo seurailla omaa kehitystä. Itsellä tangossa oli perjantaina painoa ensimmäisessä kahdessa sarjassa 15 kiloa, ja kahdessa viimeisessä sarjassa 17 kiloa. Kyllä ne viimeiset toistot oli aika tuskaa, mutta niin se on tarkoituskin.

- Seuraavaksi KUNTO-osuus, jossa luvassa hyppimistä, kahvakuulaa, punnerruksia ja askelkyykkyjä. Aloitetaan 2 minuutin hyppynarulla hyppimisellä. Heti perään 21 kahvakuulaheilautusta, jota seuraa 25 etunojapunnerrusta ja lopuksi samaan hengenvetoon 20 askelkyykkyä vaihtohypyillä. Voin kertoa, että henki meinasi lähteä! Taas vedetään happea minuutti ja kirjataan ylös hyppyjen määrä, joita on muuten äärettömän vaikea laskea, lisäksi kahvakuulan paino, punnerrusten ja askelkyykkyjen määrä. Ja ei muuta kun jatketaan! Seuraavissa sarjoissa hypättävä aika laskee, samoin muidenkin liikkeiden määrät. Näitä sarjoja tehdään siis myös neljästi. Neljännen sarjan viimeisten askelkyykkyjen jälkeen on kyllä antanut kaikkensa, mahtavaa!

kuva täältä
Eli tämmöistä kivaa olisi luvassa seuraavien kahdeksan viikon aikana. Tässä pitäisi nyt alkaa miettimään jotain tavoitteita seuraavien viikkojen osalta, että kuinka monta hyppyä jaksaa tehdä kahdessa minuutissa ja minkä painoisella kahvakuulalla heilautukset tehdään parin viikon päästä. Ainakin minulla pitää olla selkeänä tavoitteet mitä kohti edetään, tällöin treeni motivoi entistä enemmän ja saan itsestäni vielä enemmän irti! Itse oon ainakin TOSI innoissani tästä uudesta treenimuodosta, ja tää on varmasti hyvä lisä kuntosaliharjoitteluun sekä Bootcamp-tunneille, jotka jatkavat viikko-ohjelmassani mukana, tietenkin!
Lisää X-methodista löydätte mm. täältä.

Ihanaa sunnuntaita kaikille
muistetaan levätä ja aloitetaan uusi viikko reippaana!

perjantai 26. lokakuuta 2012

Mitäs sieltä treenikassista oikein löytyikään?

Ihanaa perjantaita kaikille!

Lappeenrannassa maa on valkoinen, kuten varmaan kaikkialla Suomessa. Mä en nyt yhtään ollu varautunnu tähän, enkä oikeesti jaksais vielä lunta ja pakkasta, piste! Syksy vois jatkua vielä, ja lunta tulla sitten pari viikkoa ennen joulua, jookos? Tämä siitäkin huolimatta, että tulevana talvena olen päättänyt alkaa hiihtämään, koska nyt kunto siihen hommaan taipuisi, ja ei kai se niin vaikeeta voi olla, eihän?

Perjantaipostaus sai ajatuksen blogien selailusta. Jossain ihanassa blogissa, en vaan kuollaksenikaan muista missä, esiteltiin treenikassin sisältöä, ja innoistuin asiasta. Treenikassista on tullut viimeisten kuukausien aikana lähes päivittäin mukana kulkeva, ja kieltämättä sisältö näyttää aika kaaokselta. No tulipahan hyvä syy siivota sisältöä :)

Tästä siis aloitetaan. Tältä se kassi oikeasti näyttää, kaunistelematta yhtään! Adidaksen kassi, palvellut hyvin jo vuoden verran, oisko saatu jostain kaupan päälle, en nyt muista. Makuuhuoneen nurkassa tai eteisen lattialta levällään, sieltä sen yleensä löytää. Värinä perus musta, joku pirteempi väri vois olla kiva?

Mitäs sieltä kassista sieltä sitten löytyy? No vaikka mitä, kuten huomaatte!



Mä oon pakkaamisessa maailman huonoin, ja sama taitaa päteä myös treenikassin sisältöön! Housuja löytyi kahdet, odotin että enemmänkin. Tykkään vajaamittaisista trikoista, ja väri mielellään musta. Parit shortsitkin löytyy kaapista, ja ehkä nää kintut kohta nekin kestää! Paitojen osalta tilanne oli sitten lohduttomampi. Viisi erilaista löytyi, ja on varaa valita väri, todellakin. Koska olen nainen, saan muuttaa mielipidettäni useaan kertaan, joten tämä pätee varmasti näiden toppien osaltakin. Aikaisemmin tykkäsin että toppi oli löysä ja peitti mielellään mahdollisimman paljon, mutta nyt on kiva että toppi on vartalonmyötäinen, ja tunneilla jossa hypitään & pompitaan paljon, on mun mielestä tärkeää että se ei liiku ylös alaisin!

Kassista löytyy vain yhdet kengät. Saisi kyllä löytyä toisetkin, ja niitä pitää alkaa miettimään tässä talven edetessä. Sukkia löytyi sitten sitäkin enemmän, nopeesti laskettuna kuusi paria, huh! Ja ihana vaaleanpunainen muumipyyhe :) Ja löytyihän sieltä jotain kempparijuttujakin. Itse EN käytä meikkejä treeneissä, ainoastaan ripsiväriä ja se siitä. Musta on kiva että iho on puhdas, eikä suuren pakkelimäärän alla, mutta tämä on tietty jokaisen oma valinta. Joten kasvovettä ja naamarasvaa, kiitos. Deodoranttia & huulirasvaa pitää olla aina, samoin hiuslakkaa, ihan vain varalle. Lisäksi suihkeena ice poweria, EI oo tarvittu vielä, ja toivottavasti EI tarvitakkaan! Oikeastaan tää kemppariosasto yllätti mut, olisin luullut että enemmänkin purkkeja ja purnukoita olisi löytynyt, mutta hyvä näin!

Aika paljon tavaraahan se kassi on sisäänsä syönyt. Ja voin kertoa, että näiden kuvien jälkeen tilanne näyttää hieman siistimmältä. Toki AINA pitää olla vaihtoehtoja, ja mitäs sitten jos housut vaikka menee rikki tai paita on mielialaan väärän värinen :)  Ja hei, paljastakaahan tekin mitä treenikassinne on syönyt, se voi yllättää!

Ihanaa viikonloppua kaikille! 
Itse vietän viikonlopun treenaamatta ja vapaalla töistä, aika luksusta! Joten tarkoitus on hieman postailla kuvia menneestä ajasta ja nykytilanteesta sekä kertoa X-method harjoittelusta, joka alkoi tällä viikolla.

maanantai 22. lokakuuta 2012

Fustra, matkalla uuteen elämään...

kuva täältä
Kuten otsikkokin paljastaa, on Fustran aika tällä erää ohi!

Kahdeksan viikkoa, 18 treenikertaa. Syyskuun ensimmäisellä viikolla matka alkoi, ja voi että millainen matka tämä on ollut. Alkutilanne oli aika lohduton. Kuvittelin itseni suht OK kuntoiseksi, olin väärässä. Vaaka kertoi karun totuuden, samoin inbody-mittaus. Jotain oli pakko tehdä. Päivän kalorimäärät tiputettiin ALAS ja ruokavalio koki suuren muutoksen. Rahkapurkit löysivät tiensä jääkaappiin, ja puhdas ruoka valtasi lautasen säännöllisin ruoka-ajoin, joista EI tingitty. Herkut katosivat muiden suihin, ei minun!

PT:n kanssa treenattiin kolmesti viikossa, pääsääntöisesti. Reilun tunnin treenit tuntuivat silkalta kidutukselta ja nöyryytykseltä. Tuntui, että koko sali tuijotti että onpas siinä huonokuntoinen nainen, ja miten puisen kepin pyörittämisestä ja kääntelystä voi tulla noin kuuma ja hiki. Voin kertoa, se EI ole helppoa, suosittelen kokeilemaan! Kerta toisensa jälkeen fiilis kuitenkin kohosi. Ylitin itseni matkan varrella monen monta kertaa! Se tunne, kun tajuaa, että MÄ OSAAN, MÄ PYSTYN & MÄ JAKSAN, on niin uskomaton, että sanat eivät riitä kertomaan! Se tunne on varmaan kuin huumetta, johon jää koukkuun, ja tahtoisi kokea sen kerta toisensa jälkeen uudestaan.

Matka ei kuitenkaan ole ollut helppo. Itkua ja hammasten kiristystä, ahdistusta ja riittämättömyyden tunnetta. Olen ihmisenä tyyppiä kaikki mulle heti ja nyt, joten pitkäjänteinen puurtaminen on välillä tuntunut kohtuuttomalta. Nyt kuitenkin tiedän, että se kaikki on sen arvoista. Tuloksia ja onnistumisia ei saavuteta yhdessä yössä, vaan se vaatii aikaa ja keskittymistä. Itsestä on osattava pitää huolta, ja vapaapäivät vietettävä! Lihashuollon merkitystä ja venyttelyä EI vaan voi unohtaa, ja unta on saatava riittävästi. Itsestään selvyyksiä, mutta pääsivät muutaman kerran unohtumaan, voin kertoa eivät unohdu uudestaan!
kuva täältä
Muutoksia kropassa on tapahtunut ja paljon. Kiloja on karissut yli 10, ryhti on parantunut, osaan kantaa itseni paljon paremmin, ja sanat "muista lapatuki, vatsa tiukaksi ja lantio eteen" kaikuvat unissakin. Migreeni on kadonnut ja jumitukset alaselästä ja niska-hartia seudulta poissa. Tuloksia saatte kuvien muodossa mahdollisimman pian, mutta sen voin kertoa että vaatekoko on pienentynyt ja paljon, ja kaapissa lojuneet tavoitefarkut monen vuoden takaa menevät ensimmäistä kertaa jalkaan ja vielä ihan kevyesti!

Matka ei kuitenkaan pääty tähän, ei todellakaan! Salitreenit alkavat ensi viikolla, Bootcamp-tunnit säilyvät mukana, juokseminen tuntuu mahtavalle ja perjantaina alkaa kahdeksan viikon X-method harjoittelu. En enää jumahda sohvalle töiden jälkeen, vaan suuntaan salille/jumppaan. Tiedän mistä saan hyvän olon, ja se ei löydy sohvalta tai jääkaapilta, edelleenkään!Tiedän, että kaikki on mahdollista jos oikein siihen uskoo!

En todellakaan olisi pystynyt tähän yksin! Kotijoukoille jotka ovat kärsineet ja paljon, ISO kiitos!
Isoin ja kaunein kiitos menee kuitenkin maailman parhaalle PT:lle, joka on kestänyt kiukutteluni ja tunteiden purkaukset viikkojen ajan. En halunnut päästä helpolla, ja en todellakaan päässyt. Minut haastettiin uudestaan ja uudestaan, ja vaikka liikkeet tuntuivat välillä kohtuuttomilta ja kärsimykseltä, toinen osasi lukea minua ja tiesi, että tämä on just se mitä mä tartten. Sain tukea ja kannustusta silloin kun sitä tarvitsin, ja neuvoja ja vinkkejä matkan varrella asiaan kuin asiaan! En olisi pystynyt näihin tuloksiin yksin!

Suosittelen Fustraa KAIKILLE! 
Ammattitaitoisen PT:n kanssa saa treenaamisesta paljon enemmän irti kuin yksin puurtaessa. Raha on vain rahaa, ja jos kyse on omasta kropasta, siitä yhdestä ja ainoasta, ei kaikkea voi mitata vain rahassa. Kroppa kannattaa laittaa kuntoon, ja jos minä olen omani saanut parempaan suuntaan ja elämäni oikeille raiteille, pystyy siihen kuka tahansa. Elämä on oikeesti aika mukavaa :)

HUPS, tulihan sitä tekstiä sittenkin! Kuvia ja lisää tunnelmia luvassa myöhemmin...
Ihanaa viikkoa kaikille!

torstai 18. lokakuuta 2012

Sykemittaria etsimässä?

Moi, olen Hanna ja mä tahtoisin sykemittarin, piste!

En ole koskaan omistanut sykemittaria. Tämä on sinänsä aika hassua, sillä ei ole montaakaan asiaa mitä mulla ei joskus oo ollu, heh! En tiedä mistä tää intoilu sykemittariin heräsi, varmaan tästä oman kunnon parantumisesta ja elämäntaparemontin etenemisestä. Toki voisin pyytää sykemittaria kauniisti joulupukilta, mutta en millään malttaisi odottaa kahta kuukautta, en millään!

Teenkö mä sitten oikeesti sykemittarilla mitään? Uskoisin että joo, teen! Vai onko se sittenkin vain yksi kapistus lisää kaappiin. Pölyttyykö se hyllyllä vai rikkoutuu treenikassin pohjalla? Uskon kuitenkin vahvasti, että se kulkisi ranteessa treenistä toiseen ja osoittaisi olevan hyvä ostos.

Netistähän löytyy sykemittareita valtavan paljon. Merkkejä ja malleja on kymmenittäin, ellei sadoittain. Olen siis eksynyt sykemittari viidakkoon, apua! Mitä sitten sykemittarilta toivoisin? Kyllä minussa asuu pieni esteetikko, joten olisihan se kiva että sykemittaria olisi miellyttävä katsella. Helppokäyttöisyys plussaa ja ei se hintakaan saisi olla montaa sataa euroa. Halvalla ei kuitenkaan saa hyvää, vai saako?

Nämä ainakin miellyttivät silmää, ja googlen mukaan voisivat olla aika luotettavia pelejä.
Suunto M5, kuva täältä
Suunto M4, kuva täältä
Suunnon sivuilta löytyy myös testi, jonka avulla voi selvittää mikä sykemittari sopisi itselle parhaiten. Testin löydät täältä. Tein testin itsekkin, ja vastauksena minulle sopivin mittari olisi juuri tuo ylinpänä oleva M5.

Mitäs mieltä TE olette? 
Kannattaako sykemittari hankkia vai ei? Mitä merkkiä/mallia suosittelette?
Eli kaikki neuvot ja vinkit ovat nyt tervetulleita tähän valinnan vaikeuteen. Kiitos siis jo ennakkoon!

Pirteää viikkoa, sateisin harmaasta ilmasta huolimatta!

tiistai 16. lokakuuta 2012

Tankkausta & virkistystä

Taas se on uusi viikko, ja kohta on jo marraskuu! Tää syksy on mennyt niin uskomattomalla vauhdilla, että ei oikein kestä menossa mukana! Ja nytkin on jo tiistai menossa, tai oikeastaanhan tää päivä on kohta jo ohi. 

Sunnuntai vierähti sitten hiilaritankkauksen parissa.
Olo oli kuin omenalla tai eteenpäin vyöryvällä tankilla, adjektiiveja olotilan kuvailuun olisi vaikka kuinka!

Mä söin ja söin ja söin, paljon paljon kaloreita, mutta pääasiassa puhtaita sellaisia. Oli riisiä, riisiä ja riisiä, vähän kanaa ja kasviksia, puuroa ja puuroa, mysliä ja vielä vähän lisää mysliä. Muutama hedelmä ja vähän jotain kiellettyä. Kuvia piti ottaa, joo joo, no tässä pari säälittävää otosta päivän antimista.

Aamiaiseksi kaurapuuroa, tietenkin, ja makua antamassa mansikoita. Lisäksi ruisleipää, jossa vähän kalkkunaleikettä ja juustoa, ja sitten banaania ja omenaa. Välipalana mysliä ja lisää mansikoita. Olihan ne aika hyviä, pitkästä pitkästä aikaa.

Ja ne säälittävät herkut. 88 grammaa irtokarkkeja, ja huima hinta 84 senttiä! Valitsin tietenkin ne lempparikarkit, ja odotin pussin avaamista kuin lapsi joulupukkia. Mitä sitten? Pettymys oli aivan kaamea, tältäkö ne oikeasti maistuivat? Miten ihmeessä MÄ oon voinut syödä näitä monta sataa grammaa joskus ennen? 15 irtokarkkia toki söin, olisihan se ollut säälittävää jättää yhtään jäljelle...mutta seuraavaa kertaa saa odotella sitten jonkin aikaa!

Olo oli koko sunnuntain todella tukala. Maha turposi ja elimistö kävi selkeesti kierroksilla. Ruokaa oli päivän aikana syötävä TOSI paljon tähän nykyiseen verrattuna, joten siinäkin oli omat haasteensa. Ehkä työpäivä myös asetti omat haasteensa päivän sujumiseen. Fiilis nukkumaan käydessä oli kuitenkin korkealla, JES mä selvisin tästä. Yön nukuin sitten tosi huonosti, mutta maanantai aamuna palattiin takaisin tähän "normaaliin" arkeen ruokailuiden osalta. Rahkaa ja raejuustoa löytyy taas jääkaapista ja lautaselta, NAM! Eli seuraavaa tankkauspäivää odotellessa, saa nähdä mitä siitä sitten tulee...

Tämä viikko alkoikin ihan mahtavissa merkeissä. Vietettiin eilen virkistyspäivää reilun kahdenkymmenen työkaverin voimin. Suuntasimme kulkumme Taipalsaarelle Päivölän ratsutilalle, jossa luvassa oli ratsastusta, seinäkiipeilyä ja sisä curlingia. Aivan loistava paikka ja mikä palvelu. Henkilökunta oli asiansa osaavaa ja niin ystävällistä. Jokainen meistä varmasti ylitti itsensä monessakin asiassa, ja minäkin sain kiivettyä muutaman metrin maan pinnan yläpuolelle. Kokemisen arvoinen paikka, ehdottomasti!

Päivölästä matka jatkui Karhupirteille. Jos tilat kelpaa mm. Putinille, kelpaa ne meillekin! Siis mikä paratiisi! Kurkatkaapa täältä virtuaalikierros, niin saatte vähän fiilistä siitä missä me eilen virkistyttiin. Eli saunomista, kuumavesialtaita, maistuvaa ruokaa ja laulamista. Niin ja tietenkin juomaa, jotka sitä halusivat, tää tyttö oli liikenteessä autolla ja tyytyi vissyyn, kuinkas muutenkaan! Tunnelma oli loistava, ja osa jatkoi iltaa yön tunneille saakka.

Kyllä tämä työporukka on nyt virkistäytynyt, ja osa varmasti hieman nuutunut tänään! Minä kuitenkin
aloitin aamun töiden parissa, ja äsken tulin Bootcamp-tunnilta, ja virtaa olisi vieläkin tarjolla. Eli venyttelemään mars!

Pirteää viikkoa kaikille!!

perjantai 12. lokakuuta 2012

Hiilareita, HUI!

kuva täältä
Leppoista perjantaita!

Fiilikset on nousseet ja hurjasti sitten viime postauksen. Pyörittelin omia ajatuksiani päässäni ja totesin, että eihän niissä ole mitään järkeä! Mä oon treenannu tosi kovaa ja päässy hurjia harppauksia eteenpäin, ja välillä vaan tulee vähän takapakkia tekemisen kanssa. Ei aina voi olla kivaa! Mulla on kuitenkin tää projekti vasta alkusuoralla, ja paljon matkaa vielä edessä ja suunta on selkeesti ylöspäin, joten nyt en anna pääni tehdä tepposia mulle, PISTE!

Torstaina otin sitten itselleni ihan oman vapaapäivän. Oli jo valmiiksi vapaapäivä töistä ja PT lupasi juttelun jälkeen vapaan torstain Bootcamp-tunnilta, joten sain oikeesti huilata ja tuulettaa päätä. Ehkä sekin oli huomannu vallitsevan kireän tunnelman, joten ei tarttennu kauheesti käyttää puhelahjoja vapaapäivän saamiseksi. Tääkin on edistystä omalta osaltani, että tiedostan ITSE koska mä vapaani tarvitsen ja osaan ottaa siihen aikaa. Torstai kuluikin vanhempieni luona maalla, ja sisälsi paljon raikasta maalaisilmaa ja ennen kaikkea päivän poissaolon kotioloista. Toimii!

kuva täältä
Kuten otsikkokin lupaili, täällä ois viikonloppuna edessä tankkausta. Nyt olen noudattanut reilu kuusi viikkoa Fustran ruokavaliota ja kuten olen maininnutkin, en ole lipsunut ohjeista lainkaan. Kalorimäärät ovat päivässä pienet ja pääpaino protskuissa, kuinkas muutenkaan. Nyt on sitten sunnuntaina luvassa kalorimäärän tuplaus ja hirveeeeee määrä hiilareita. Miten ikinä mä selviän siitä, huhhuh!

Tänään kävin jo shoppailemassa hieman ennakkoon, ja matkaan tarttui mm. banaaneja ja pari omenaa, joita EN oo syönny sitten elokuun. Täydennykset puuro- ja riisivarastoon, sekä leipää, jota pitäisi syödä nykyisen yhden palan sijasta aika monta päivän aikana. Lisäksi löytyy mm. maissia, kananmunia, mansikoita, kanaa valkosipulikastikkeessa, perunoita ja mysliä. Herkkuna sitten kevyttä vaniljajäätelöä, joka voi oikeesti olla aika namia tän kaiken jälkeen. Kyseessä EI siis ole mikään roskaruoka/herkkupäivä! Kuvia ja tunnelmia sitten alkuviikosta, mutta jo nyt voin kertoo että tossa määrässä riittää kyllä syömistä ja PALJON! Elimistö ja kroppa saa oikeen kunnon vastareaktion tosta määrästä, ja pitäisi sitten taas paremmin vastaanottaa protskuja kun niihin maanantaina palataan. Mutta sehän tän homman jujukin taitaa olla...

Eli huomenna juoksemaan vetoja ja sunnuntaina sitten syödään! Nii, ja töissäkin pitäisi viettää koko viikonloppu, joten katsotaan katsotaan mitä tästä oikein tulee. Elämme siis jännittäviä aikoja! Loppuun vielä kuva minusta, kun en oo tainnu kauheesti omia kuvia täällä esitellä. Silmäpussit lähes kadonneet ja ilmekin näyttää hieman pirteemmälle, mutta vielä siinä on tekemistä...

Ihanaa syksyistä viikonloppua siis kaikille!




tiistai 9. lokakuuta 2012

Hölläillään

Tää viikko on alkannu hieman kaksijakoisesti. Toisaalta on hyvä fiilis; ihana syksy, mahtavia treenejä ja tulokset oikeaan suuntaan, työt sujuu ym...ja sitten toisaalta fiilis on tosi maassa! Tätä on tosi vaikee selittää, mutta yritetään, niin pääsette hieman mun pään sisälle :)

Mä oon tyyppinä kaikki mulle HETI ja NYT! Tahtoisin osata kaiken heti ja mielellään täydellisesti, ja EN osaa epäonnistua, enkä tahdo. Luonteeltani oon TOSI kärsimätön, joten yhtälö treenaaminen pitkäjänteisesti ja Minä on aika mahdotonta välillä. Mä tiedän erittäin hyvin, että oon päässy näinä viikkoina mahtaviin tuloksiin, sen todistaa sekä vaaka että kropan muutokset. Nyt kuitenkin pää alkaa tehdä tepposia. Haluaisin saavuttaa vielä enemmän ja nopeemmin. Tiedän todella hyvin, että alun painomääriä EI pudoteta enää samalla vauhdilla ja tää juttu vaatiin kärsivällisyyttä ja pitkäjänteistä työtä. Alan epäilemään onko musta tähän, kestääkö pää? Kroppa on mennyt aika jumiin, varsinkin lonkankoukistajat ovat ottaneet itseensä. On pakko ottaa rennommin ja huilatakin hieman. Ja sitten taas pää sanoo, että se on luovuttamista, vaikka EI se todellakaan ole sitä. Pelkotila siitä, että kropalle sattuu jotain on tosi suuri, ja ajatus siitä että mulle kävis jotain kamalaa just nyt pelottaa enemmän kuin koskaan. Vaikka eihän mulle käy, ei tietenkään, kroppa vaan vahvistuu koko ajan!

Voitte vaan kuvitella, tai älkää ees kuvitelko, miltä musta nyt tuntuu! Päässä menee tuhat ja yksi ajatusta, ja ihan ristiin rastiin. PT koki eilen kovia, kun naisen logiikalla yritän selittää näitä tuntemuksia, voi raukkaa kun joutu kuuntelemaan mun avautumista, SORI! No lopputulos on se, että MÄ OTAN IISISTI! Yritän parhaani mukaan rauhoittaa ajatukseni, ja keskittyä laadukkaaseen tekemiseen, ilman noita kammottavia ajatuksiani. Löydän treeni-ilon takaisin, mutta otan itselleni ylimääräisen vapaapäivän ja HÖLLÄILEN! Ei siis tarkoita sitä, että ratkean syömään herkkuja, ei todellakaan, mutta teen jotain muuta kuin treenaan ja mietin sitä! Kuulostaako hyvälle? JOO!

Shoppailuhan auttaa kaikkeen, ja piristystä tähän päivään toi paketti Ellokselta. 
Ihania syksyvaatteita, tässä muutama maistiainen:
Ihania kapeita farkkuja, pari kokoa pienemmät kuin edelliset. Jalat alkaa näyttää jo aika kivoilta :)
Pirteen punainen svetari piristää harmaatakin päivää kummasti!

Espritin perus valkoinen pitkähihainen, sekä yllätysvärinä tumman keltainen neuletakki. Molemmat pari kokoa pienemmät, aika jees :)

Paketista paljastui vielä muutama myssy talven varalle, huivi ja pari treenitoppia (ei voi olla koskaan liikaa).
Ehkä näillä se päivä paranee! Kohta suunnaksi Bootcamp-tunti, ja aion nauttia joka minuutista! Ehkä tää ajatusten kirjoittaminenkin auttoi, niin hassua kuin se on, mutta ehkä fiilis on aavistuksen korkeammalla kuin aloittaessa! Luvassa on myös kaksi vapaapäivää työmaalta, joten pitkiä yöunia ja päikkäreitä. Voisiko sitä ihminen enempää toivoa!

Masentelusta huolimatta, MAHTAVAA VIIKKOA KAIKILLE!



sunnuntai 7. lokakuuta 2012

EI sokeria, kiitos!

Entinen sokeriaddikti tässä hei ja mukavaa sunnuntai-iltaa!
Just tajusin, että mähän oon viettänny pian KUUSI viikkoa ilman sokeria, aika huimaa!

kuva täältä
Entisessä elämässäni, eli aika ennen syyskuuta, käytin sokeria PALJON. Sokeria meni mausteeksi niin kahviin kuin teehen, ja aina pari palaa kerrallaan. Monesti myös maustoin puuron ja maustamattoman jugurtinkin sokerilla, WHAT! Marjat sai aina sokerikuorrutteen, ja ei edes puhuta kaikesta piilosokerista jota suustani alas laitoin. Suklaata, pullaa, irtokarkkeja, listaa voisi jatkaa ja pitkään! Jääkaapista löytyi myös usein, liian usein, sokerillisia juomia ja mehuja. Hedelmiä kului valtavat määrät, nehän on niitä terveellisiä vaihtoehtoja, joo joo, paljon paljon sokeria!

Fustran kautta saatu ruokavalio EI pidä sisällään sokeria. Ainut sokerinlähde taitaapi olla mehukeitto rahkan/raejuuston kanssa, ja sekin on se kaikkein vähiten sokerillinen versio. Katsokaapa vaan tuoteselostuksia, huimia määriä sokeria esim. myslissä, huhhuh! Koita siinä sitten löytää versio, jossa ei sokeria juurikaan olisi, vaikeeta! Olen noudattanut saamaani ruokavaliota lähes pilkulleen, joku voisi sanoa että hieman liiankin orjallisesti. Aluksi punnitsin ruoat, mutta viikkojen varrella silmä alkaa jo havainnoida grammamäärät ja vaakaa ei enää liiemmin tarvita. Toki välillä on hyvä tsekata, että määrät on oikeat eikä silmä huijaa :) Töihin mukana kulkee rahkapurkit ja eväät, joka päivä! Työkaverit tietää jo jääkaapin sisällöstä mitkä purkit kuuluu minulle :)

No onko tämä sokeriton elämä sitten kannattanut? Sokerihan on kuin huume, siitä on TOSI vaikee päästä eroon, varsinkin jos on ollut hevi-käyttäjänä pitkään. Ei tää mitään helppoa ole ollut, ja karkkihyllyjen kohdalla minua houkuttaa varsinkin irtokarkit, jotka huutelevat nimeäni :) Viime maanantaina saatujen inbody-mittausten perusteella, tämä ON kannattanut! Rasvamassa on pudonnut, samoin paino ja siinä sivussa tietenkin vaatekoko pienentynyt. Suurin muutos on kuitenkin omassa energiatasossa. Huomaan olevani paljon paljon energisempi kuin ennen, jaksan paremmin töissä ja tietenkin treeneissä. Oikealla ruokavaliolla ja varsinkin ruoka-ajoilla ON oikeesti merkitystä. Ei nää mitään humpuukkijuttuja ole, vaan ihan totista totta!

kuva täältä
Mutta kyllä mä näistä haaveilen, ja jonain kauniina päivänä olen niin heikko että EN voi vastustaa kiusausta. Mutta sen tiedän, että jos ennen söin näitä 200 grammaa, nyt tyydyn paljon paljon pienempään määrään! Tiedän, että herkutteluun, sitten kun sen aika koittaa, EI enää tarvita kokonaista suklaalevyä tai puolta kiloa karkkia, vaan pieni määrä herkkuja riittää!

Ihanaa sunnuntaita, ja pirteetä alkavaa viikkoa!

lauantai 6. lokakuuta 2012

Syksyä!

Ihan mahtava ilma, ainakin täällä Lappeenrannan suunnalla.
Eilen satoi vettä ihan kamalasti, ilmeisesti myös muualla Suomessa, ja nyt sitten paistaa aurinko, lähes pilvettömältä taivaalta. 
KIITOS lisää tälläisiä syyspäiviä!

Viikko on mennyt taas TOSI nopeesti. Tuntuu, että en oo käynny kotona kun pyörähtämässä, joten kirjoittelukin on jäänyt väliin, pahoitteluni. Toisaalta, on vähän semmonen vaihe, että ei liiemmin oo ollut edes mitään kirjoitettavaa. Fustra sujuu entiseen malliin. On askeleita eteenpäin ja sitten taas takapakkia, tai ainakin niin musta tuntuu. Miten vaikeeta voi olla esimerkiksi hengittäminen vatsalihaksia tehdessä? Joo, voin kertoo, TOSI vaikeeta, niin hassulle kun se tuntuukin.

Tänään kävin juoksemassakin, olen siis ylittänyt itseni. Ihana auringonpaiste, ja suuntasin kohti lentokentän pururataa, ja alkulämmittelyn jälkeen juoksin n. 100 metrin vetoja kuuden sarjoissa, yhteensä 18 kertaa. Ihan sairasta! Mun jalat painaa ainakin tonnin, ja eilinen jalkarääkki ei varmasti helpottanut asiaa. Mutta, hampaat irvessä juoksin, en antanut periksi. Vauhti ei ollut yhtä lennokasta kuin viime viikolla, mutta ensi lauantaina sitten uudestaan, toivottavasti kevyemmillä jaloilla. Lonkankoukistajat on jumittaneet viime päivinä aika pahasti, ja niihin ei taida auttaa muu kuin venyttely. 
Löytyykös teiltä hyviä venyttelyvinkkejä/linkkejä?

Fustran parissa treenejä taitaa olla jäljellä enää kuusi kertaa, eli parisen viikkoa. Mihin tää aika oikeesti on menny? Vastahan mä aloitin, ja taistelin sen puisen kepin kanssa ja puuskutin punaisena tunnista toiseen. Nyt keppi jo kääntyy paremmin, ja useinmiten siihen asentoonkin kuin haluan. Mutta tekemistä vielä riittää! Kropassa huomaa muutoksen senttien ja kilojen osalta myös ryhdissä, joka on siirtynyt salilta myös arkipäivään, ja sehän se tärkeä juttu onkin! Kunto on parantunut viikkojen varrella huimaa vauhtia, ja välillä aina itsekin unohtaa sen, että nyt mä oikeesti jaksan ja pystyn. Vaatteet roikkuu päällä, mutta uusia vaatteita ajattelin ostaa vasta myöhemmin, sitten kun oikeasti näkee mihin tää muutos jatkuu...

Synttäritkin lähestyy, hui! Tämä koko elämäntapamuutoshan sai alkunsa siitä kun tajusin elokuussa, että MÄ oikeesti täytän kohta 30, ja ajattelin sitten aloittaa uuden vuosikymmenen hieman erilaisessa kunnossa! Toki nyt jo voin sanoa, että paluuta entiseen EI ole, vaan tää on nyt vallitseva suuntaus, niin hyvän fiiliksen tosta treenaamisesta ja itsensä haastamisesta oikeesti saa. En tahdo vaihtaa tätä mihinkään. Synttäreitä juhlitaan helmikuun alussa, juhlapaikka varattu ja osa kutsuista laitettu jakoon, eli todelliseksi tää vanheneminen vaan muuttuu, ei voi mitään! Tarkemmin juhlia ajattelin alkaa suunnittelemaan sitten talven koittaessa, ja joku ihana mekkokin pitäisi löytää, varmasti monta kokoa pienempi kuin nykyiset, aika ihanaa!

Loppuun vielä lauantain piristykseksi kuva minusta, muutama vuosi sitten :) 
Nää lapsuuskuvat on vaan niin mahtavia, hymy tulee kasvoille väkisin. 
 
Ihanaa viikonloppua siis kaikille, nauttikaa raikkaasta syysilmasta!