perjantai 19. syyskuuta 2014

Suunnitelmia viikonlopulle?

Taas on perjantai vauhdissa ja viikonloppu edessä!
Mitäs suunnitelmia teillä on tulevan viikonlopun osalta?

Täällä edessä on toivottavasti varsin rauhallinen viikonloppu.
Suunnitelmia mihinkään ihmeelliseen ei ole, ja hyvä niin. Nautin siitä, kun saan olla kotona, minun ei tarvitse ajaa autolla (ainakaa pitkää matkaa), voin nukkua aamulla pitkään ja viettää leppoisaa aikaa, vailla kiirettä! Kukapa siitä ei nauttisi! Työmatkaa tulee ajettua viikossa useita satoja kilometrejä, joten viikonloppuisin yritän välttää autoilua viimeiseen asti. Kyydissä on toki kiva istua, mutta mukavampi kuitenkin kun ei tarvitse liikkua pitkiä matkoja.

Sääennusteet viikonlopulle näyttävät vielä varsin hyvälle. Toivottavasti aurinko paistaisi, lämmittäisi ja tuntuisi vielä hieman kesältä. Syksyä on toki ilmassa, ja saa ollakin, puut alkavat punertaa ja kellertää kauniisti, mutta kaatosateita ja kylmää en kaipaa. Tarkoituksena olisi siis nauttia raikkaasta ulkoilmasta ja lenkkeillä lähimaastoissa. Metsään tekisi mieli myös mennä, mutta ne hirvikärpäset. Ei kiitos, jätetään väliin! Näissä maisemissa tallustelin viime viikonloppuna, ja sama meno jatkuu varmasti tulevanakin viikonloppuna.



Tarkoituksena olisi myös tehdä jotain hyvää, terveellistä ruokaa ja ehkä leipoakin jotain. Hesarin ruokasivuilta bongasin pihlajanmarjakarkkien reseptin, tätä voisi kyllä kokeilla, niin saisi marjoja hyötykäyttöön. Kuka voisikaan vastustaa kettukarkkeja? Resepti löytyy täältä, vaikuttaa ainakin helpolle, ja toivottavasti myös maukkaalle.
kuva HS.fi, täältä
Näissä tunnelmissa tähän viikonloppuun. 
Mukavaa, rentouttavaa viikonloppua kaikille!

perjantai 12. syyskuuta 2014

Lumoutunut Lumoasta

Oletteko kuulleet koskaan nimeä Lumoan?
En minäkään vielä hetki sitten.
Taisin löytää niin uskomattoman kauniin mekon kuvan Instragramista jokunen aika sitten, ja siitä asti olen haaveillut omasta pitsikauluksellisesta mekosta tai paidasta. Ihanat värit, kauniit yksityiskohdat, ajattomia ja helppoja yhdistää tilanteeseen kuin tilanteeseen. Mitä vielä voisi vaatteelta toivoa?

Vihdoin eilen postimies oli tuonut lähetyksen perille, ja nyt minullakin on oma Lumoani.
Tuote oli pakattuna silkkipaperiin ja viikattu kauniisti, tuli tunne, että se kuka tämän on pakannut matkaan, on ajatellut todellakin sitä miltä paketin vastaanottajasta tuntuu!


Lumoan on siis suomalainen vaate- ja korumerkki. Yritys on suhteellisen uusi, ja käyttää tuotteissaan materiaalina 100% GOTS sertifikaatin alaista orgaanista puuvillaa. Gots on laaja tekstiilien ekologisuuden ja eettisyyden sertifikaatti, joka kattaa koko tuotantoprosessin luonnonmukaisesti viljellystä raaka-aineesta koko tuotantoketjun läpi lopulliseen tuotteeseen asti. Huomioon otetaan myös ihmisten ja eläinten hyvinvointi. Kuulostaa niin hyvältä! Vaatteet suunnitellaan Helsingissä ja tehdään Portugalissa, suomalaisen perheyrityksen toimitiloissa.

Valikoimissa on ihania mekkoja, paitoja, pipoja ja huiveja. Värit ovat todella kauniita. Minun mekkoni on mallia Aava ja värinä koralli. Täydellinen! Tämä todellakin oli rakkautta ensi silmäyksellä. Mekko pääsi tietenkin jo tänään töihin, ja on kerännyt ansaittua huomiota. Mustien leggiensien ja tennareiden tai balleriinojen kanssa sopivan rento, samoin farkkujen, tyylikkäämmän ilmeen saa sitten vaikka sukkiksilla ja korkkareilla. Eli, työkaverit, älkää kyllästykö, aion kuluttaa tämän mekon puhki.

 

Tämä mekko sai todellakin hymyn korviin, ja toivottavasti se hymy tarttuu myös vastaantulijoille. Aion ehdottomasti tilata Lumoanilta mekkoja uudestaankin, heti kun taloustilanne sen vain sallii, hinta kun ei ole aivan sama kuin ruotsalaisilla merkeillä. Toki hinnan ei sama pidä ollakaan, eikä se varmasti koskaan ole mahdollista, käsityöstä maksamme enemmän ja saamme enemmän, näin ainakin minä ajattelen! Ja jotenkin, hyvää ei saa halvalla vai miten se oli...

Tästä on hyvä aloittaa toivottavasti aurinkoinen ja lämmin viikonloppu!
Ihanaa viikonloppua kaikille!

perjantai 5. syyskuuta 2014

Omenoita ja opiskelua!

 
Terveiset täältä!
Viikot tuntuvat kuluvan huimaa vauhtia, ei tahdo oikein mukana kestää. Tuntuu, että äsken oli maanantai ja nyt taas perjantai, ja edessä viikonloppu! Ihanaa tietenkin, että päivät kuluvat vauhdilla! Ilmat ovat tällä viikolla suosineet, ja onneksi ennusteet näyttävät aurinkoa ja lämpöä viikonlopullekin. Täytyy ottaa kaikki irti näistä aurinkoisista päivistä ja hetkistä, kohta sitä vettä ja harmautta on varmasti luvassa.
Kuten otsikkokin antaa ymmärtää, opinnot Mikkelin ammattikorkeakoulussa alkoivat viime viikolla. Hauskaa palata takaisin koulun penkille, monen vuoden tauon jälkeen. Meitä, palveluliiketoiminnan opiskelijoita on parisen kymmentä, kaikki eri taustoilla, kaikki eri ikäisiä ja kaikki vielä aika eri puolilta Suomeakin. Hyvä kattaus! Hieman ihmettelin, että oman ikäisiä +30 vuotiaita opintojen pariin ei ollut hakeutunut, vaan opiskelutoverit ovat iältään vanhempia. Missä ovat siis ne, jotka ammattikorkeakoulusta ovat valmistuneet n. 10 vuotta sitten? Kenties vaihtaneet alaa jo useampaan kertaan, tai menossa ns. ruuhkavuodet, ja opintojen miettiminen mahdottomuus. No, ruuhkavuodet tässä on varmaan käynnissä itse kullakin, mutta yritetään kuitenkin!

Viikonloppuna on tarkoitus pakertaa, aurinkoisesta säästä huolimatta, ensimmäisten koulutehtävien parissa, ja vakaa aikomukseni onkin saada tehtävät valmiiksi viikonlopun aikana. Katsotaan sitten miten käy, onneksi palautukseen on vielä aikaa, ja voihan se olla, että palautus tapahtuu sitten viimeisellä mahdollisella hetkellä. Luvassa olisi paluu monien vuosien päähän, ja aikomus palauttaa mieleen erilaisia tutkimusmenetelmiä. Ei kuulu ihan suosikkijuttuihin, mutta aion voittaa peikkoni, ja selvitä tästä. Eihän se niin vaikeaa voi olla, eihän?

Jotta viikonloppu ei olisi pelkkää tilastollista tutkimusta ja opiskelua, täytyy pihassa olevaa omenasatoa yrittää hyödyntää jotenkin. Viikkojen aikana olen tehnyt niin omenapiirakkaa kuin omenasoppaakin, ja viikonlopun aikana omenaa sisältäviä ruokia on tarkoitus tehdä lisää. Hillot ja hyytelöt äiti ja anoppi ovat jo hoitaneet, joten pitää kehitellä jotain muuta. Omenoita on meillä puut pullollaan, kuten olen aikaisemminkin tainnut mainita. Ja hyvä niin, ovat valtavan maukkaita, nam! Maistuvat myös jäniksille, joita pihassa liikkuu, samoin ampiaiset ovat tykästyneet omenoihin. Valkeakuulas satoa on vielä hieman jäljellä, muut lajikkeet ovat vauhdilla kypsymässä, valmiita poimittaviksi varmasti ensi viikolla.

Maku-lehden sivuilta bongasin viime viikonloppuna herkullisen resptin, Tiinan omenakakun, joka päätyi heti testiin, ja katosi myös yhtä nopeasti! Niin hyvää, ja niin helppoa! Itse lisäsin omenoiden sekaan sitruunakuoriraastetta, joka antoikin omenoille todella hyvän säväyksen. Mieheni sanoja lainatakseni, "tämä on täydellistä" ja sitä se todellakin oli! Uskoisin, että tämä resepti valmistuu meillä myös viikonloppuna. Kuva ei ole paras mahdollinen, maku puolestaan oli! Vaniljakastiketta unohtamatta!


Mitäs siellä suunnalla on viikonlopun suunnitelmissa? Opiskeluja ja opintoja, vai kenties jotain ihan muuta? Toivottavasti ainakin rentoutumista, aurinkoa ja liikkumista luonnossa.
Mukavaa viikonloppua kaikille!