Hölläillään

Tää viikko on alkannu hieman kaksijakoisesti. Toisaalta on hyvä fiilis; ihana syksy, mahtavia treenejä ja tulokset oikeaan suuntaan, työt sujuu ym...ja sitten toisaalta fiilis on tosi maassa! Tätä on tosi vaikee selittää, mutta yritetään, niin pääsette hieman mun pään sisälle :)

Mä oon tyyppinä kaikki mulle HETI ja NYT! Tahtoisin osata kaiken heti ja mielellään täydellisesti, ja EN osaa epäonnistua, enkä tahdo. Luonteeltani oon TOSI kärsimätön, joten yhtälö treenaaminen pitkäjänteisesti ja Minä on aika mahdotonta välillä. Mä tiedän erittäin hyvin, että oon päässy näinä viikkoina mahtaviin tuloksiin, sen todistaa sekä vaaka että kropan muutokset. Nyt kuitenkin pää alkaa tehdä tepposia. Haluaisin saavuttaa vielä enemmän ja nopeemmin. Tiedän todella hyvin, että alun painomääriä EI pudoteta enää samalla vauhdilla ja tää juttu vaatiin kärsivällisyyttä ja pitkäjänteistä työtä. Alan epäilemään onko musta tähän, kestääkö pää? Kroppa on mennyt aika jumiin, varsinkin lonkankoukistajat ovat ottaneet itseensä. On pakko ottaa rennommin ja huilatakin hieman. Ja sitten taas pää sanoo, että se on luovuttamista, vaikka EI se todellakaan ole sitä. Pelkotila siitä, että kropalle sattuu jotain on tosi suuri, ja ajatus siitä että mulle kävis jotain kamalaa just nyt pelottaa enemmän kuin koskaan. Vaikka eihän mulle käy, ei tietenkään, kroppa vaan vahvistuu koko ajan!

Voitte vaan kuvitella, tai älkää ees kuvitelko, miltä musta nyt tuntuu! Päässä menee tuhat ja yksi ajatusta, ja ihan ristiin rastiin. PT koki eilen kovia, kun naisen logiikalla yritän selittää näitä tuntemuksia, voi raukkaa kun joutu kuuntelemaan mun avautumista, SORI! No lopputulos on se, että MÄ OTAN IISISTI! Yritän parhaani mukaan rauhoittaa ajatukseni, ja keskittyä laadukkaaseen tekemiseen, ilman noita kammottavia ajatuksiani. Löydän treeni-ilon takaisin, mutta otan itselleni ylimääräisen vapaapäivän ja HÖLLÄILEN! Ei siis tarkoita sitä, että ratkean syömään herkkuja, ei todellakaan, mutta teen jotain muuta kuin treenaan ja mietin sitä! Kuulostaako hyvälle? JOO!

Shoppailuhan auttaa kaikkeen, ja piristystä tähän päivään toi paketti Ellokselta. 

Ihania syksyvaatteita, tässä muutama maistiainen:

Ihania kapeita farkkuja, pari kokoa pienemmät kuin edelliset. Jalat alkaa näyttää jo aika kivoilta :)

Pirteen punainen svetari piristää harmaatakin päivää kummasti!

Espritin perus valkoinen pitkähihainen, sekä yllätysvärinä tumman keltainen neuletakki. Molemmat pari kokoa pienemmät, aika jees :)

Paketista paljastui vielä muutama myssy talven varalle, huivi ja pari treenitoppia (ei voi olla koskaan liikaa).

Ehkä näillä se päivä paranee! Kohta suunnaksi Bootcamp-tunti, ja aion nauttia joka minuutista! Ehkä tää ajatusten kirjoittaminenkin auttoi, niin hassua kuin se on, mutta ehkä fiilis on aavistuksen korkeammalla kuin aloittaessa! Luvassa on myös kaksi vapaapäivää työmaalta, joten pitkiä yöunia ja päikkäreitä. Voisiko sitä ihminen enempää toivoa!

Masentelusta huolimatta, MAHTAVAA VIIKKOA KAIKILLE!