Yksi piste!

kuva täältä

Joku aika sitten kirjoittelin haaveestani, jota lähdin rohkeasti toteuttamaan. Selvisin haasteista joista en vielä puoli vuotta sitten olisi uskonut IKINÄ selviäväni. Jos joku olisi puoli vuotta sitten sanonut minulle, että juoksen huimaa vauhtia saati sitten ponnistan parin metrin muurin yli, olisin nauranut ja paljon. Selvisin kuitenkin eteeni tuoduista esteistä, ja ennen kaikkea ylitin itseni ja kaiken sen mihin olin uskonut.

Haaveen toteuttaminen oli osa muutostani. 20 kiloa ja suuren muutoksen kokenut elämäni kaipasi vielä jotain, ja se oli juuri tämä! Halusin testata itseäni, kokeilla omia rajojani ja haaveilla. Sitä minä todellakin tein, ja teen tietenkin yhä, mutta tämän unelman tavoittelu jäi yhden pisteen päähän jatkosta. Eli ei minusta poliisia tule, ainakaan tällä hakujaksolla, mutta hei, näin se elämä menee!

Aina voin hakea uudestaan, jos innostun. Tiedän, että mikään EI ole minulle mahdotonta, ja kuka tietää mitä seuraavaksi keksin. En ole pettynyt enkä surullinen, näin sen kuului mennäkin. Se ei ollut minun polkuni, vaan minä etsin polkuni uudelleen. Se, jos olisinkin päässyt jatkoon, olisi toki ollut huikeaa, mutta taistelin kyllä niin kovassa seurassa, että ei minua oikeastaan edes harmita. Ainut harmituksen aihe tällä hetkellä taitaa olla se, että nyt pitää keksiä mitä sitä alkaa kesän jälkeen puuhailemaan ja mihin kaupunkiin tästä suuntaisi, tuo olisikin ollut jo liian helppo ratkaisu kaikkeen!

Vaikka oman haaveeni tavoittelu jäi harmittavasti siihen pisteen päähän, en silti kadu mitään. Kokemus jonka sain säilyy varmasti mielessäni pitkään, en taatusti unohda sitä koskaan. En kadu sitä, että tein haaveestani julkista, ja kiitän kaikkia ihanista, kannustavista sanoista joita sain. Ja kiitos myös kaikille tukijoukoille, jotka kannustitte minua eteenpäin ja uskoitte unelmaani! Edelleen kannustan kaikkia tavoittelemaan unelmiaan, olivat ne sitten millaisia tahansa. Unelmia pitää olla, niitä pitää elää ja hengittää, ja elämä sitten näyttää mihin ne meitä ohjaavat.

Olipas painavia sanoja :)

Mutta hei, tänään on vappuaatto, työpäivä takana, ja hei mihin mä suuntaan, no salille!
Illalla sitten hieman herkkuja, ja huomenna ahertamaan töiden pariin! Huomenna on sitten jo toukokuu, ja ihan kohta on kesä...hmmmm, mistköhän sitä sitten alkaisi unelmoimaan! No kesästä, auringonpaisteesta, lämpimistä kesäilloista, golfkierroksista...löytyyhän niitä!

Reipasta vappua kaikille!

Hallussa!

Mainiota torstaita kaikille!

Loistava vapaapäivä ja mahtavat treenit illan bootcampin parissa, vaikka puolessa välissä tuntui, että tähän loppuu, EI jaksa! Ajattelin kuitenkin, että mä oon selvinny rankoista kuntotesteistä, niin kyllähän mä yhden 45 minuutin bootcampin rämmin läpi! Uusi ohjelma oli siis ekaa kertaa testissä, vaatii varmaan vielä pientä hiomista, ja jotenkin tuntui että vauhti oli liian kova, tekniikat kärsi hieman muutamissa liikkeissä, mutta katsotaan katsotaan...voihan se olla, että parin viikon päästä vauhdin jaksaa taas ihan eri tavalla ja liikkeet helpottuu (HAH), mutta tänään mentiin kyllä lähes maksimisykkeiden parissa!

Ootteko jo kuulleet ton Elastisen uuden biisin? Siinä vois olla aivan loistava boostaaja treeneihin, vai mitä ootte mieltä? Aika osuvia sanoja!

" mä viihdyn epämukavuusalueel"

" tee tarpeeks kauan mitä muut ei jaksa, pian teet asioit joita muut ei voi"

" päät kääntyy, työ ei oo turhaa niin, tulokset laittaa turvat kii"

" kysyy tahtoo, kurii ja luonnetta, joita kukaan ei voi tehdä puolestas, mahotont ei oo"

" ite päätät sen, etit tiet ja keinos, tehtävä töit on, oikotiet ei oo"

" luovuttaminen ei oo mun vaihtoehdois"

" tää on mun hetki, tartu siihen kii"

Biisi on siis aivan huippu, ja ei toi Elastisen kroppakaan oo yhtään hassumpi :)

Reipasta loppuviikkoa kaikille, 

ja hei huomenna on jo perjantai!

Jaksaa, jaksaa...

Mainiota viikon alkua kaikille!

Tai viikkohan on jo hyvällä mallillaan, sillä huomenna on jo keskiviikko. Menee vaan niin vauhdilla nää päivät, viikot, kuukaudet, aatelkaas ensi viikolla on jo vappu ja toukokuu, eikös sitten ala kesä?

kuva täältä

Rankka työpäivä takana, ja voimat ihan poissa. Olin kuitenkin sopinut salitreffit ihanan kaverini kanssa, joten ei auttanut, vaikka sohva olisi houkuttanut ja paljon. Jos treffejä ei olisi ollut sovittuna, olisin vetänyt peiton korviin ja nukkunut parin tunnin päikkärit, mutta onneksi sovittuja menoja ei ihan noin vain peruta, varsinkaan jos ne liittyy treenaamiseen! Miten paljon siitä saakaan voimaa kun treenaa toisen kanssa! Vaikkakin tehtiin molemmat ihan omia juttuja, mutta ylipäänsä se, että toinen on salilla samaan aikaan, tulee varmistamaan liikkeitä ja antaa vinkkejä mitä voisi kokeilla. Aivan huippua! Tiedän, että sinä treenikamuni luet tätä, joten KIITOS! Perjantaina jatketaan...

Hassua muutenkin, että kun treenaa tutun kanssa uskaltaa mennä vähän omalta mukavuusalueelta pois. Olen esimerkiksi tehnyt olkapäitä samoilla painoilla jo pitkään, mutta tänään ajattelin kokeilla lisäkiloja, ja nousihan ne, aika kevyestikin. Sama juttu niiden kuuluisien viimeisten toistojen kanssa, tänään niitä sai jostain puserrettua vielä muutaman ylimääräisen. Oma treenini koostui tänään olkapäistä, rinnasta ja ojentajista, ja loppuun parit vatsaliikkeet, ja voin kertoa että käsissä on tällä hetkellä mukavan polttava tunne. Se tunne kertoo siitä, että oli paras mahdollinen idea jaksaa lähteä salille vaikka olisikin väsyttänyt, ja voin kertoa että EI väsytä enää!

Loppuviikon ohjelma menee jotenkin tähän tyyliin:
- huomenna lepopäivä, sillä takana on maanantain sali+spinning (1,5 tuntia) ja tänään 1,5 tunnin sali
- torstaina bootcamp pitkästä aikaa
- perjantaina taas salitreenien pariin ja viikonlopun katson sitten fiiliksen mukaan, jos vihdoin kerkeäisin ostamaan sen perkuleen polettikortin rangelle niin voisi vähän mennä kokeilemaan osuuko sitä vielä palloon!
Eli vinkkinä vaan kaikille, jos teillä on ylimääräistä aikaa arkisin 11-14, niin mulle voi käydä Viipurin-Golfista ostamassa kortin :) tiedätte mihin kortin voi toimittaa, eli mistä mut löytää!

Eli näihin kuviin ja tunnelmiin, tästä on hyvä jatkaa tätä viikkoa! 

Toivottavasti sielläkin viikko on alkanut reippaasti ja tietenkin jatkuu yhtä reippaana!

Kevättä parvekkeella

Mitä mainioin lauantai!

Vapaapäivänä kun herää jo seitsemän jälkeen, tietää että työrytmi on päällä. Mutta ei se haittaa, sillä takana oli ruhtinaalliset 9 tuntia unta, joten aamupalaa naamaan ja suuntana sali. En olekkaan aikoihin käynyt salilla aukioloaikojen ulkopuolella, joten oli ihana touhuta tänä aamuna ennen yhdeksää salilla, jossa minun lisäkseni oli vain muutama treenailija. Mitä luksusta! No jalat saivat kunnon rääkin mm. kyykkyjen ja prässin muodossa, ja painotkin nousi aikaisesta aamusta huolimatta ihan mukavasti!

Nopee käynti ruokakaupassa ja sitten jalkahoidon pariin. Nyt on jalat kevätkunnossa ja lahjakortti käytetty, kiitos vaan lahjakortin ostajalle! Hemmottelu tuli tarpeeseen, ja täytyy myöntää että olivathan ne jalat aika kaameessa kunnossa. Kovettumia, hiertymiä, mitä vielä. Mutta nyt kiiltää kynnet ja iho on pehmeää, kelpaa tallustella taas! Jalkahoidossa pitäisi kyllä käydä useammin, laitetaan siis sekin listan Pitäisi jatkoksi :)

Täällä ainakin oli aivan mahtava ilma, ja ulkona on lämmintä! Aurinko paistoi lämmittäen, ja oli aika suunnata katseet parvekkeelle. Uudessa kodissani on aivan huikean iso parveke, johon mahtuu lepotuolin lisäksi pöytä ja pari tuolia, ja paljon paljon kasveja. Oon aina tykänny parvekkeen laittamisesta, vaikka monesti onnistun tappamaan kukat moneen otteeseen kesän aikana. Mutta kevätkukat ovat siis vallanneet parvekkeen, yrtit ja kasvimaa laitetaan sitten myöhemmin. Omasta mielestä näyttää pirteälle, keväiselle!Tämännäköisiä kukkia yritän varjella tänä keväänä:

Leppoista lauantaita kaikille, nautitaan keväästä!

Golfblogini!

Taisin viime postauksissa mainita, että ajatuksissa olisi tehdä ihan oma blogi golfaiheisille jutuille, jotta en kyllästytä teitä kaikkia teksteillä, joissa pyörii vain golfasiat. No toteutin sitten ideani, ja TÄÄLTÄ löydätte tulevan kesän kirjoittelun alustan.

Tämä blogi on vielä ihan alkutekijöissä, ja hakee omaa muotoaan ja paikkaansa, mutta on siellä jo muutama postauskin, ja lisää toivottavasti tulee viikonlopun aikana, jos ilmat vain suosivat. Muutamia mielenkiintoisia kuvioita on kesälle luvassa, joten tuolta blogista löytyy sitten kaikki golf-hömpötykset, käykää kurkkailemassa jos teitä laji ja mun toilailut kiinnostaa! Tavoitteena on haastaa itseään, ja kärsivällisyyttäni oikein kunnolla, katsotaan sitten lopputulosta myöhemmin...

Mutta jätetään golfasiat sikseen, vaikka niistä voisin tässäkin kirjoitella vaikka kuinka paljon. Totean vain, että polte kauden avaamiseen ja ensimmäisiin lyönteihin rangella kasvaa kokoajan. Ehkä jo tulevana viikonloppuna saan kaivaa mailat varastosta ja suunnata treenaamaan.

Viikonloppu on siis edessä, ja huomenna pääsen vihdoin viimein jalkahoitoon, jonka lahjakortti on poltellut synttäreistäni alkaen, nyt vihdoin pääsen sen käyttämään. Voi mitä luksusta! Luvassa on siis tunnin verran hemmottelua, vain minulle, ja todellakin olen sen ansainnut. Lauantai ja vapaapäivä, joten tarkoituksena olisi heti aamusta käydä rääkkäämässä jalkoja viikottaisen jalkatreenin merkeissä, siitä onkin sitten hyvä suunnata hemmoteltavaksi. Kuvia ja tunnelmia huomisesta lisää myöhemmin.

Mainiota, toivottavasti aurinkoista viikonloppua kaikille!

kuva Evita

Arkea...

Tästä se arki taas alkoi! Paluu töihin ja niihin normaaleihin rutiineihin! Aamulla oli kyllä semmonen fiilis, että ois voinut vaan kääntää kylkeä lämpimän peiton alla ja lomailla vielä toisenkin viikon. No ei paljon auttanut fiilikset, vaan töiden pariin se oli suunnattava. Kiva nähdä työkavereita, ja huomata että ei siinä viikossa kovin kummosia asioita kerkeä tapahtumaan, mutta pöytä toki kasaantunut papereita täyteen...eipähän ollut tekemisen puutetta tällekään päivälle, ja tietää mistä huomenna jatkaa!

Mitä arki minulle sitten on?

Heräämistä 5.30. Suurimman osan viikkoa menen töihin 7.00, ja mä tarvin aikaa heräämiselle, ja haluan nauttia kunnon aamiaisen ja aamukahvin rauhassa.
Töiden parissa aherrusta viitenä päivänä viikossa, n. kahdeksan tuntia päivässä. Välillä vapaat viikolla, välillä viikonloppuna. Se minä päivänä se vapaa on, ei ole minulle suurtakaan merkitystä, olkoon sitten arki tai viikonloppu.

Arkeeni kuuluu myös terveellinen ruoka. Aamulla puuroa, välipaloina rahkaa, paljon kasviksia ja protskuja, vähän hiilareita, normi setti. Silloin tällöin herkuttelua mm. tuoreella pullalla (eihän sitä tuoksua voi vastustaa) tai palalla hyvää tummaa suklaata. Semmoisia arjen pieniä iloja!

Arki ei ole mitään ilman treenejä, ei tietenkään. Töistä hieman riippuen, pyrin treenaamaan viitenä/kuutena päivänä viikossa. Se, että ei ole aikaa, on mielestäni huono tekosyy! Ei siellä salilla tai lenkkipoluilla tarvi tuntikaupalla aikaa viettää, vaan lyhyt ja tehokas treeni toimii monesti paremmin, ainakin omalla kohdalla. Ajankäytönhallinta onkin sitten oma lukunsa, jossa minullakin on vielä paljon paljon parannettavaa! Arkeen treenit menee akselilla sali- lenkit- spinning, välillä bootcamp tai joku muu ryhmäliikuntatunti, ihan fiiliksen mukaan. Jos töiden jälkeen ei huvita mennä salilla, sitten lenkille, vaihtoehtoja löytyy aina!

Tiedän, että arkena ja tietty muulloinkin, sohvalta lähteminen treenaamaan on vaikeaa! Vaikka olen aktiivisesti liikkunut reilu puoli vuotta, käyn edelleen taistelua itseni kanssa töiden jälkeen jaksanko lähteä vai jäänkö sohvalle. Yhdeksän kertaa kymmenestä minä lähden, ja uppoudun sohvalle vasta treenin jälkeen, kaikkensa antaneena. Mutta myönnän rehellisesti, että kyllä se sohva välillä voittaa, ja mikäs siinä, ihminenhän se minäkin vain olen :) Rankkoja työrupeamien aikana motivaatiota treenaamiseen pitää oikeasti kaivaa, jostain kaukaa! Tähän mennessä se on onneksi löytynyt suhteellisen hyvin, sillä tiedän, että:

A. siitä tulee niin mahtava FIILIS ja

B. se FIILIS saa minut jaksamaan huomennakin paremmin

Arkeen kuuluu myös päikkäreitä, mahdollisuuksien mukaan, löhöilyä sohvalla, kauppareissuja, kahvittelua ystävien kanssa, maratonpuheluita kaukana olevien ystävien kanssa, jumittamista tietokoneen ääressä, ruoanlaittoa, pyykinpesua, siivousta...ihan sitä tavallista, kai?

Nyt tämä arki jatkuu ruoanlaitolla (luvassa kanaa ja kasviksia) ja pyykinpesulla. Mistä kummasti sitä likaisia vaatteita riittäkään...ja kohta lysähdän tähän sohvalle, hyvällä omallatunnolla, sillä olen selvinnyt paluusta töiden pariin ja suorittanut mahtavan treenin salilla, vieläkin olkapäitä polttelee!

Mitä mainiointa viikkoa kaikille! 

Nauttikaa arjesta!

100!

kuva täältä

Niin se aika vaan menee! En mä ikinä ois ajatellut, että postauksia tulisi joskus täyteen SATA! Mutta, tässä se nyt on, mun sadas postaus tähän blogiin. Aika mahtavaa, monellakin tapaa.

Hienoa tästä tekee sen, että oon jaksannu kirjoitella tänne näinkin paljon. Alunperinhän tän blogin idea alkoi siitä kun muutin Lappeenrantaan, ja ajatuksena oli päivitellä kuulumisia kauempana asuville kavereille. No matkan varrella blogi on muuttanut muotoaan, niinkuin toki kirjoittajansakin. Viime syksynä alkanut elämäntapamuutos näkyy toki blogissa vahvasti, silloin ja toki myös nyt. Mistäs muusta sitä osaisikaan kirjoitella kuin treenamisesta ja syömisestä? No onneksi matkan varrelle on sattunut paljon muutakin kirjoitettavaa, välillä enemmän ja vähemmän asiasta.

Lueskelin yksi päivä vanhoja postauksia, ja aika hyvin sieltä näkee läpi kyseisen elämänvaiheen. Parempina aikoina postauksia on syntynyt kymmeniä kuukaudessa, huonoimpina aikoina vain muutama. Mutta, se on vaan elämää! Kuten moni tietää, on tähän blogiin mahtunut myös paljon huimia elämänmuutoksia: pudotetut 20 kiloa, totaalinen muutos tavassa elää, suuret muutokset ihmissuhteissa, pettymykset, onnet ja ilot. Paljon naurua, paljon kyyneleitä, paljon iloa, paljon suruakin. Mutta eteenpäin mennään, ehdottomasti!

Blogi jatkaa siis elämäänsä, niinkuin minäkin! Kuten kaikki tätä seuraavat ovat varmasti huomanneet, odotan kesää ja golfkautta kuin hullu puuroa (hah), joten vähän suunnitelmissa onkin perustaa toinen blogi, joka käsittelisikin pelkästään golfia ja sen ympärillä pyöriviä asioita. Katsotaan nyt mitä saan aikaiseksi, vai kyllästytänkö teitä golf aiheisilla postauksilla läpi kesän!

Lomakin alkaa olemaan lopuillaan, valitettavasti. Kyllähän tässä voisi vielä toisen nollausviikon viettää, vaikka toisaalta on ihan kivakin palata arkeen kiinni. Huomenna vielä vapaapäivän parissa, ja tiistaina sitten hommien ääreen. Treenien osalta tämä viikko on huilailtu ihan kympillä, tekee kropallekin ihan hyvää, ja on saanut parannella mustelmia ja kolhuja kropasta.Jalkapöytä on vielä hieman arka ja mustelma reidessä kasvaa vauhdilla, ilostutan teitä kuvalla vaikka ensi viikolla, kunhan jalan värit oikein tulevat esille :)  Eilen kävin salilla tekemässä jalkapuntin, kulki loistavasti ja huomenna sitten jatketaan. Ensi viikolle luvassa salitreenejä, spinning-tunteja ja lenkkeilyä, ihan perus viikkoa siis tiedossa! Ihana arki alkakoon!

Muistetaan kaikki tämä sitten maanantaiaamuna, kun se arki alkaa!

Helsinki, ja loma jatkuu!

Mainiota torstaita kaikille!

Tällä hetkellä sijainti on keväinen Helsinki, jossa loman vietto jatkuu tämän ja huomenna sitten suunnataan kohti Kouvolaa. Viime yön vietin Radisson Blu Seasidessa, kaunis hotelli Ruoholahdenrannassa ja ensi yöksi suuntaan entiselle työpaikalleni Radisson Blu Espooseen, moikkaamaan entisiä rakkaita työkavereita. Mä vaan niin tykkään näistä hotelliöistä ja aamupaloista, voi että! Vaikka myönnettäköön, että kyllä tämäkin aamu alkoi kaurapuurolla ja raejuustolla, ei siitä vaan pääse eroon lomallakaan!

Tässä vielä kuva huoneesta ja maisemista:

 Mutta, palataanpa ajassa eiliseen ja päivän koitokseen! Aamu alkoi klo.8.00 psykologisilla testeillä, joita riittikin ihan mukava määrä. Reilu kaksi tuntia aherrettiin tehtävien parissa, on ne vaan mielenkiintoisia. Siitä sitten suoraan kuntotestien pariin, pahin jännitys oli jo kadonnut matkasta, mutta voin kertoa että kyllä se vielä palasi takaisin.

Kuntotestit alkoivat 1500 metrin juoksulla, joka juostiin ulkona. Siinä sai pistää oikein kunnolla tossua toisen eteen, jotta kerkesi matkan taittaa alle kahdeksan minuutin. Itse juoksin matkan vajaaseen seitsemään minuuttiin, joten mallikas suoritus! Syke oli varmaan 200 ja lopussa oli kyllä tunne, että kaikkensa oli antanut juoksun parissa, ja hyvä niin. Sitten nopeesti sisäliikuntavaatteet päälle ja liikuntahalliin, jossa luvassa oli:
- vatsalihastesti
- 2 metrin seinämän ylitys
- 80 kiloisen nuken raahaus
- ylätalja ja
- penkkipunnerrus
Lopuksi vielä 100 metriä uintia. Kaikki testit ja rajat löydätte täältä, jos kiinnostaa tarkemmin.

Itselle vatsalihakset oli helppo-osuus, mutta sitten odottikin se pahin, seinämän ylitys. Mua pelotti niin valtavasti, en ees muista koska viimeeksi olisin tuntenut sellaista pelkoa ja jännitystä. Ajattelin, että kyllä mä sinne ylös pääsen, mutta alas tuleminen pelotti enemmän. Ensimmäinen yritys meni metsään, mutta toisella yrittämällä kampesin itseni seimän yli, mikä voittajafiilis! Muistan huutaneeni seinämän päällä, että miten täältä pääsee alas, apua! No pääsin kuin pääsinkin alas :)

80 kiloisen nuken raahaus oikealla tekniikalla on muuten haastavaa! Tätä en ollut harjoitellut lainkaan, joten aika säheltämiseksi se sitten meni. No sain nuken ylös ja kuljetettua oikein matkan, mutta voin kertoa että voimat se vei täysin. Ylätalja, jonka piti olla itselleni helpoin osuus, harjoittelun perusteella, menikin sitten metsään. En saanut vedettyä vaadittuja toistoja, joten tästä osiosta napsahti hylätty, voi että mua harmitti! No ei hätää, sillä yksi hylätty sai olla ja matka vielä jatkui. Penkkiin latasin sitten kaikki jäljellä olevat energiat ja sain ennätysmäärän toistoja tehtyä!

Lopuksi vielä 100 metriä uintia, aikaraja kolme minuuttia, ja itse uin matkan kahteen minuuttiin, ei huono suoritus lainkaan vaikka voimat oli ihan loppu! Olo kunto-osion jälkeen oli kaikkensa antanut ja niin ylpeä. MINÄ TEIN SEN! En olisi ikipäivänä uskonut pystyväni tähän, oikeesti, mutta perkele, menihän se!

Nopee ruokailu, ja tutkintokielen ja kirjallisen testin pariin. Niissä sitten puristettiin viimeisetkin mehut pois tästä tytöstä, ja klo.1640 kun luovutin paperini, olo oli tosi loppu! Kaikkensa antanut ja kaikkensa tehnyt, ja aidoisti ylpeä tästä! Päivä kaikenkaikkiaan oli tosi mahtava, ja muistan sen varmasti koko lopun elämäni ajan. Hieno ryhmähenki, mahtavaa kannustusta ja mainioita tyyppejä.

Mutta, testit on siis tehty, ja sitten odotellaan toukokuun alkuun josko kutsu seuraavaan vaiheeseen tulee. Jos tulee, aivan mahtavaa ja uskomatonta, jos ei, niin ei se elämä tähän pääty. Hakijoissa oli monia, jotka olivat tekemässä testejä jopa viidettä kertaa, ja päivän aikana kuvani siitä, että ei tonne kouluun ihan noin vaan mennä, vahvistui entisestään! Mutta katsotaan miten tässä käy...

Ai niin, jäi testeistä hyvät muistot: oikean jalan reidessä käden mittainen mustelma, joka vaan kasvaa ja kasvaa, oikea jalkapöytä ja nilkka ottaneet pahasti osumaa ja yläselkä niin jumissa että viime yönä nukkuminen teki oikeesti pahaa! Tietääpähän tehneensä! Mutta nyt ystävän luokse kyläilemään, iltapäivällä hierontaan ja myöhemmin vielä treffit parhaan ystäväni kanssa! Aivan mainio päivä tulossa! Tässä vielä väsynyt, mutta onnellinen testien suorittaja:

 

Ihanaa päivää kaikille!

Tampereella!

Terkkuja Tampereelta!

Aurinko paistaa ja jännitys kasvaa!

Lähdin jo aamusta ajelemaan, ja matka menikin rattoisasti, vaikka kilometrejä mittariin kertyikin aika tavalla. Kahvia, vettä ja muutama protskupatukka, niillä ne kilometrit voitetaan! Tampereelle päästyäni kävin etsimässä reitin huomisen koitoksen pääkallopaikalle. Onneksi on tossa puhelimessa navigaattori, niin ei pääse ainakaan pahasti eksymään. No, suorituspaikka löydetty, ja enköhän mie osaa sinne huomennakin!

Majapaikkaa pidän täällä yhden päivän ajan Sokos Hotel Ilveksessä. Aivan mainio hotelli, keskellä kaikkea, ja aivan iiiiihaaana henkilökunta. Tuntee itsensä todella tervetulleeksi.

 Ihana huone, ja mahtavat maisemat! Kelpaa tässä oleilla tämä ilta!

Kaupungillakin kerkesin jo pyörähtämään, ja kotoa nappasin mukaan synttärilahjaksi saadun Intersportin lahjakortin, ja kas kummaa, sillehän löytyi käyttöä. On se kumma, että kotikaupungista ei koskaan löydy mitään, mutta heti jos suuntaa kulkunsa muualle, ostettavaa tulee vastaan aina.

Kassista löytyi puolen tunnin jälkeen Niken lyhyet treenishortsit (joo, jalat alkaa olemaan kohta siinä kunnossa, että niitä ilkeää pitää julkisesti). Tarjouksessa, joten hinta parikymppiä, ei paha. Röhnischin mustat ulkoiluhousut, hinta vain 17,50 € (ovh. 60 €) ihan vaikka vaan ensi kesän golfkierroksia ajatellen! Ja kauan haaveilemani takki on vihdoin MUN.

Kuva ei nyt oikein anna oikeutta takille, ja näytän niin räjähtäneeltä jotta itseni päällä en sitä nyt viitsi tänne ikuistaa. Mutta kyseessä on siis Haglöfsin musta kuoritakki. Mulla on käytössä samaa merkkiä oleva ulkoilutakki, joka on nähnyt vuosia jo kohta 10, ja on lähes alkuperäisessä kunnossa, joten nää todellakin kestää kulutusta, arkea! Tämä toimii keväällä ja syksyllä, ja vaikkapa niillä kesän golfkierroksilla, jos kylmyys yllättää. Ai miten niin mä ootan kesää, kun shoppailekin kesää silmällä pitäen kaikkea, heh!

Ja kappas, mitkäs ne alkaa huomenna!

On se hyvä, että huomenna otan suunnaksi Helsingin, joten voihan se olla että ihan pikku piipahdus on tehtävä tuollakin. Ois sitten hienoa kulkea keltaisen muovikassin kanssa.

Ja kuten mainitsin viimeeksi, oon mä maailman huonoin pakkaaja, tässä siitä todiste:

Tavaraa on ihan valtavasti! Alempi, pienempi kassi on huomista varten. Uintikamat, ulkoiluvarusteet juoksua varten, sisäliikuntavaatteet, kempparikamat, protskujauheet, välipalat...isommassa kassissa on sitten lähes koko vaatekaappi, sillä koskaahan EI voi tietää mitä matkalla tapahtuu. Ja koska kotiudun vasta viikonloppuna, tarvitaan todellakin mukaan kaikkea mahdollista ja mahdotonta.
Onko muuten muilla "ongelmia" pakkaamisen kanssa?

Mutta nyt vielä pääsykoemateriaalin pariin, ehkä pikku päikkärit, ja illalla sitten ruokaa ja kevyt lenkki, siinäpä ne suuret suunnitelmat! Aikaisin pitäisi käydä nukkumaankin, katsotaan nyt sitten tuleeko uni, vai viekö jännitys voiton! Tampere hiljenee, palaamme asiaan sitten Helsingin suunnalta.

Pitäkäähän peukut pystyssä :)

LOMA!

Nyt se sitten vihdoin viimein alkoin,
kauan odotettu LOMA! Eli talvilomaa tiedossa seuraavan viikon ajan, ja paluu töiden maailmaan vasta reilun viikon kuluttua, voi että. Ei hassumpaa sanoisin!

Kiitos kaunein kaikille viime postaukseen kommentoineille! Ihan mahtavaa, että tsemppaatte mua ensi viikon koitoksessa, siis ISO kiitos kannustavista sanoistanne! Ne on varmasti tarpeen keskiviikkona klo.8.00 alkaen kun pääsykokeet alkavat. Jännitys senkun kasvaa...

Tiistaina lähden ajelemaan kohti Tamperetta, ja matkaan mukaan pitäisi pakata valtavasti tavaraa. Juoksuosuus juostaa ulkona, joten juoksutrikoot, takki ja kengät pitää mahduttaa mukaan. Uintia varten sitten uikkarit ja pyyhe. Lihaskuntotestejä varten sisäliikuntavarusteet, eli toppi, trikoot ja kengät. Tässähän se yksi kassi jo täyttyy. Lisäksi pitää laittaa matkaan mukaan lisäravinteet, protskujauheet ja palautusjuomat, ja päivää varten protskupatukoita jotta jaksaa ahertaa ja ajatukset pysyy kasassa. Eli tavaraa riittää...mä oon muutenkin maailman huonoin pakkaaja, ja tavaraa tuntuu aina kertyvän valtavia määriä, niin varmasti käy nytkin!

Tampereelta jatkan matkaa sitten Helsinkiin pariksi päiväksi, moikkaamaan ystäviä ja pääsen vihdoin hierojallekin. Sieltä sitten vanhempia moikkaamaan Kouvolaan, ja loppuviikosta takaisin kotiin. Eli mahtava viikko on luvassa, näin ainakin uskon!

Eilen istuttiin iltaa ihanan ystäväni kanssa, ja nautittiin sivistyneesti muutama lasillinen kuohuvaa. Piristävä ja virkistävä ilta, ja ennen puolta yötä jo nukkumassa. Vanhuus se taitaa vaan tulla...

Treenailuiden osalta loma tulee olemaan rauhallista. Tänään ajatus olisi käydä uimassa, edellisestä kerrasta on jo aikaa vierähtänytkin. Pitäähän se käydä ennen testejä kokeilemassa pysyykö vielä pinnalla. Huomenna sitten kevyt lenkki ja piipahdus salilla, ja loppuviikko sitten treenaillaan mahdollisuuksien mukaan, tai sitten otetaan vaan ihan iisisti. Itseasiassa en edes muista sellaista viikkoa, jolloin en olisi liikkunut vähintään viidesti, joten tuleva viikko pitää ottaa levon ja rentoutumisen kannalta. Tekee varmasti tosi hyvää sekä kropalle että päälle!

Ihanaa sunnuntaita kaikille, 

ja pitäkäähän peukut pystyssä sitten keskiviikkona!

Salaisuus!

Minulla on salaisuus, josta vain muutama harva tietää. Koska tämä salaisuuteni on jo niin lähellä, olen päättänyt uskaltaa jakaa sen teidän kaikkien kanssa, ja tehdä salaisuudestani julkista.

Unelmia pitää olla, ja niitä pitää tavoitella! Jos jotain voi tehdä, se pitää tehdä NYT, ettei tarvitse murehtia asiaa sitten kun se enää ei ole mahdollista. Kadun menneisyydestäni muutamia asioita, joita en ole toteuttanut, jotka kalvaavat mieltäni edelleen, mutta toki olen saanut toteuttaa paljon asioita, joista olen unelmoinut kun olen vain uskaltanut ottaa askeleen ja olla rohkea! Rohkea aion olla myös tasan viikon kuluttua, sillä kotiini saapui noin kuukausi sitten tälläinen kutsu:

Viikon päästä siis raadan hikihatussa Tampereella, poliisiammattikorkeakoulun pääsykokeissa. No niin, nyt se on sanottu, paljastettu, tehty siitä julkista, HUI! Testit ovat koko päivän mittaiset ja luvassa on ohjeiden perusteella psykologiset testit, kunto-osio sekä kirjallinen koe, joka pitää sisällään tutkintokielen kokeen. Arvatkaa vaan jännittääkö, no JOO!

Tämä haave on ollut minulla jo lapsuudesta asti. Kukapa sitä ei olisi haaveillut poliisin ammatista? No vuodet kuitenkin veivät eteenpäin ja aika kului. Haave hautautui, tuli opiskeltua ihan jotain muuta ja työelämä ja se pirun arki vei vaan mukanaan. Lisäksi painoa kertyi muutama kymmenen kiloa liikaa vuosien varrella, joten unelma katosi. Kunnes, tämä pirun 30-kriisi nosti päätään, tuli mukaan ISO elämänmuutos, pudotetut kilot ja haave, unelma nosti taas päätään. Ehkä sittenkin? Olenko liian vanha? Onko se minun juttuni? Pystynkö siihen?

Mieli on täynnä epätodellisia kysymyksiä ja pohdintoja. Ennen kaikkea tämä ikäni saa päähäni kysymysmerkkejä, olenko sittenkin liian vanha tähän kaikkeen? Alku haastattelun tehnyt poliisisetä kuitenkin nauroi pohdinnalleni olenko liian vanha, ja totesi että mitä vielä, parhaassa iässä. Ehkä elämänkokemuksestani ja eletyistä vuosista on hyötyä, ja ainakin tiedän suhteellisen realistisesti millaiseen hommaan olen hakemassa: pitkiä työpäiviä, haasteellista asiakaspalvelua...

Haluankin sanoa teille kaikille, tavoitelkaa unelmianne, älkää antako niiden kuolla! Minä en ainakaan halua herätä miettimään kymmenien vuosien päästä ja jossitella, mitä elämä olisi voinut olla! Minä elän elämääni tässä ja nyt, ja tavoittelen unelmiani! Tehkää tekin niin, ei anneta haaveiden kaatua!

Se miten tässä unelman tavoittelussa käy, nähdään kevään kuluessa. Lopputulos on minua tyydyttävä, vaikka putoaisin ensimmäisessä kunto-osiossa tai en pääsisi toiseen vaiheeseen, pääasia on että minä olen yrittänyt, uskaltanut ja toteuttanut haaveeni. Toki on myönnettävä, että mitä lähemmäs ensi keskiviikko saapuu, sitä enemmän toivon ja unelmoin ajatuksesta että läpäisisin testit ja kirjalliset kokeet, mutta ei elämäni ja maailmani siihen kaadu jos näin ei tapahdukkaan. Mutta kaikki aikanaan, nyt eletään tätä, unelmaa ja murehditaan tulevasta myöhemmin. 

Toivottavasti kukaan ei nyt kauhistunut, järkyttynyt tästä pienestä salaisuudestani, vaan pidätte kaikki minulle peukkuja ensi viikolla kun uurastan pääsykokeissa. Ja muistakaa, koskaan EI ole liian myöhäistä toteuttaa unelmiaan, se ensimmäisen askeleen ottaminen tässäkin asiassa on se vaikein...

Motivaatiota uuteen viikkoon?

Aurinkoista tiistaita kaikille!

Aurinko Lappeenrannassa lämmittää aika mukavasti, tulossa on ilmeisesti upea keväinen päivä.
Itsellä aamu alkoi lääkärikäynnillä, allergialääkkeet oli haettava käyttöön, ei auta. Olen ollut niin tukossa koko pääsiäisen, varma merkki siis keväästä. No nyt on nenäsumutteet ja pillerit, joten eiköhän se olo tästä helpota. Viime vuonna pärjäsin ilman lääkkeitä, ja nyt niiden käyttö on aloitettava jo näin aikaisessa vaiheessa, kummallista!

Itsellä pääsiäinen vierähti töiden parissa. Tänään vietellään vapaapäivää ja sitten vielä rutistetaan neljä työvuoroa ja sitten se kauan odotettu LOMA on edessä. Voi miten olenkaan sitä odottanut! Alunperin suunnitelmiin kuului loma Lapissa, Saariselällä perheen kanssa, mutta pari pikku yksityiskohtaa sekoitti hieman suunnitelmia, ja niistä tällä viikolla lisää...joten nyt loma vietetään eteläisessä Suomessa, akselilla Lappeenranta, Tampere, Helsinki.

No mitenkäs treenit? Siinähän ne! Eilen huilasin tästä allergian aiheuttamasta tukkoisuudesta johtuen, ja lisäksi työpäivä oli niin rankka, että vei kyllä kaikki mehut! Tänään mahtavan Annan kanssa salille touhuamaan, huomenna tunnin spinning ja varmasti vähän salitouhuja, torstaina Bootcamp ja loppuviikolle keksitään sitten jotain, enpä vielä tiedä! Eli ihan tehokasta viikkoa on tiedossa, ja jos ja kun allergialääkkeet purevat, mieli tekisi ulos juoksemaan, sillä kadut alkavat olemaan jo sulia ja puhtaita, alkaa puuduttamaan ainainen juoksumatolla juokseminen.

Tässä vielä muutama, ainakin minua motivoiva kuva, josta ehkä tekin saatte virtaa tähän viikkoon!

Nyt lukemaan muutamaa painavaa sanaa sisältävää aineistoa, jotka ens viikolla pitäis osata tai ainakin jotain niistä muistaa! Ehkä otankin paperit parvekkeelle, keitän kupin kahvia ja nautin ihanasta auringosta, siinähän se on mukava sivuja lueskella...

Aurinkoa päiväänne!