kuva Evita |
Evitan julkaisemat mietilauselmat ovat kyllä hyviä ja osuvia, vai mitä sanotte tästä?
Mitä mainiointa toukokuuta kaikille! Aatelkaahan, tän kuukauden jälkeen on jo kesäkuu, ja sitten heinäkuu ja tietenkin loma! Sen ajatuksen voimalla jaksaa jo aika pitkälle!
Täällä uusi kuukausi on alkanut vallan vauhdikkaasti. Töissä tietenkin normaalia haipakkaa, mutta ihanaa kun aamulla töihin lähtiessä on jo valoisaa, ei enää pilkkopimeää ja harmaata. Tänään vapaapäivän kunniaksi juostulla aamulenkillä huomasi jo selvät kevään merkit, ruoho alkaa vihertämään monin paikoin, kadut on putsattu, linnut laulavat, ja enää ei tarvi pukeutua ulos lähtiessään kuin lumiukko. Kohta pärjää jo pelkässä t-paidassa, aika hienoa!
Treenien merkeissä palasin toukokuun ajaksi tutun ja turvallisen X-methodin pariin. Noh, pidinhän mä siitä huiman kahdeksan viikon tauon. Nyt mennään seuraavat neljä viikkoa X:n parissa, suljetun ryhmän treenit kahdesti viikossa. Ekat yhteiset treenit oli just vappuaattona, ja työkaverit naureskelivat kun sanoin että meen treenaamaan vappuaattona. No, tää on mun tapani elää, ja ei mikään vappu mun viikkosuunnitelmia pahemmin sekoita. Vappupäivänä pidin sitten treenivapaan, ja söinkin jotain ihan muuta kun rahkaa ja kanaa :) Toivottavasti myös te nautitte munkkeja ja simaa, tai lasin kuohuvaa!
X-methodin ekoja treenejä odotin hieman jännittyneenä. Kahdeksan viikon tauon jälkeen kunnon rääkkiin, vaikka toki olenhan minä tämän kahdeksan viikon aikana treenannut salilla ja tehnyt aerobisia mm. spinningin parissa, mutta kuitenkin. Tässä treenissä sykkeet on lähes koko tunnin maksimialueella, joten hieman huolestutti oma jaksaminen. Spinning-osuuteen pyysinkin sykerajan laskua edellisestä kerrasta, ja voi että mä olin hölmö! Mihinkä se mun kuntoni olisi kadonnut, päinvastoin! Spinning-osuus alemmilla sykkeillä oli lähes helppo, sykealue 90% maksimista oli edellisellä kerralla tosi raskas, ja nyt poljin jopa 93% maksimisykkeestä ilman kuolemaa. Joten sykerajat nousee kyllä huomiselle treenikerralle!
Myös kunto-osuuden painot tuntuivat helpoille, joten uskon että seuraavien viikkojen aikana tankoon saa laittaa kunnolla kuormaa. Tabata-osuuden kyykyt saivat sykkeen ylös, ja punnerrukset jaksoin tehdä kaikki suorinvartaloin, edellillä kerralla jaksoin punnertaa "miesten"tyyliin puolet. Aika ylpee saa olla! Miksiköhän minä edes ajattelin, että en jaksaisi? Ehkä se entinen Hanna nosti taas päätään, ja jossain alitajunnasta sain päähäni että "enhän minä jaksa", no jaksoin kuitenkin ja aion jaksaa jatkossakin!
Mutta tästä on suunnattava kohti salia ja illan treenien pariin, ilman yhtään ajatusta että en muka jaksaisi tai pystyisi! Älkää tekään siellä suoko itsellenne sellaisia ajatuksia, sillä ne on ihan turhia!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti