Kaupunki nimeltään Lecco

Edellisessä postauksessa taisin mainita, että kerron enemmän erillisessä tekstissä kaupungista nimeltä Lecco, johon teimme päivämatkan reissullamme Bergamossa. Lupauksethan täytyy pitää, joten tässä muutama vinkki ja kommentti, jos Bergamon kadut meinaa alkaa kyllästyttää.

Saavuimme Bergamoon siis keskiviikkona, oikeastaanhan se oli jo torstain puolta kun saavuimme hotellille. Paluu kotiin olisi tiedossa lauantaina illalla. Aikaa siis muutama päivä. Bergamon kadut olivat nopeasti tallatut. Tämä ei siis missän nimessä negatiivisena kommenttina, vaan kuten aikaisemminkin mainitsin, kaupunki oli juuri sopivan kokoinen muutaman päivän lomailuun. Lisäpäivät olisivat ehkä aiheuttaneet pidempiä siirtymisiä paikasta toiseen. Perjantaille mietimme jo ennen matkaa kaupungin vaihtamista. Mietinnässä oli miljoonakaupunki Milano, Gardajärvi tai Como. Päädyimme kuitenkin kaupunkiin nimeltään Lecco. Miksi? No sattui olemaan junamatkan varrella Comolle, sopivan lähellä, ja googlen mukaan paikka tarjoaisi hienot maisemat.
Oikeassa, maisemat puhukoot puolestaan!

 

 

Leccoon matkustaminen on helppoa. Miten matkustaminen onkaan niin helppoa!
Saatoimme näyttää eksyneiltä turisteilta, kun saavuimme aseman lipunmyyntipisteeseen. Oikean aikataulun toki olimme jo tarkistaneet edellisenä päivänä. Jäimme pitkään lipunmyynti jonoon, koska automaatin käyttäminen tuntui hieman haastavalta. Aikaa oli reilusti. Pian huomasimme miehen, joka oli paikallisen VR:n palveluksessa, ja hän huuteli jonottajille kuka oli menossa mihinkin. Auttoi lippuautomaatillakin. Kun hän lausui sanat "Lecco", astuimme sivuun ja kerroimme että Me Me, haluamme kyseiseen kaupunkiin. Hieman käsimerkkejä, vakuuttavia nyökytyksiä ja pian meillä oli kädessämme kaksi menopaluu lippua Leccoon. Nöyrät kiitokset. Mainittakoot vielä, että ilman tätä ystävällistä herraa olisimme varmasti hypänneet väärään junaan, mutta hän tuli lähes kädestä pitäen näyttämään meille oikean junan. Mitä palvelua! Ei taida Suomessa mennä homma ihan samalla tavalla.

Junamatka paikallisjunassa, pysähdys joka asemalla, kesti n. 45 minuuttia. Ei se haitannut. Maisemia, jotka vain kaunistuivat ympärillä olisi mielellään katsellut pidempäänkin. Lecco on siis vajaa 50 000 asukkaan kaupunki pohjois-Italiassa, Lombardian maakunnassa. Sen sijainti on Como-järven kaakkoiskulmassa ja kaupungin takana ja ympärillä siintävät Bergamon Alpit. Jossain nettikeskustelussa mainittiin, että Leccossa vallitsee harvainen rauhallisuus. Ja kyllä, sitä se olikin. Itse kaupungin keskusta on hyvin pieni, sokkeloinenkin, ja pienen harhailun jälkeen pääsimme rantabulevardille (aina pitää hieman eksyä). Ainakin minua yllätti turistien vähyys, ehkä selitys sille löytyy siitä, että varsinainen lomakausi ei siellä ollut vielä kunnolla alkanut. Rannan lähettyvillä on toinen toisistaan ihanempia terasseja, maukkaita ruokia, ystävällistä palvelua, iloisia ihmisiä. Parasta on vain istua, katsoa ohi käveleviä ihmisiä, olla vain.

Päivä sujui leppoisaan tahtiin, välillä kävellen edes takaisin rantabulevardia, välillä nauttien viilentäviä juomia, välillä vain istuen ja ihmisiä katsellen. Mikä ihana lomapäivä. Junaan hyppäsimme iltapäivällä, ja matkasimme takaisin Bergamoon. Lipun kun muistaa leimata asemalla ennen junaan astumista, niin hyvä, me jopa näin muistimme tehdä. Illalla ehdimme vielä kävelemään edes takaisin Bergamon hieman leveämpiä katuja. Joten, jos sinulla on yksi päivä vapaana lomallasi Bergamossa, kannattaa hypätä junaan, ja suunnata esimerkiksi katsomaan miltä Lecco näyttää. En usko että petyt!

Lappeenranta- Bergamo- Lappeenranta

Matkustimme juhannuksen viettoon Italiaan.
Lappeenrannasta Ryanair lentää kahdesti viikossa Bergamoon, lähelle Milanoa, Orio Al Serion lentokentälle, joka on yksi Milanon kolmesta lentokentästä, ja varsinkin halpalentoyhtiöiden suosima. Me lensimme keskiviikkona ja palasimme takaisin kotiin lauantaina. Eihän ne lentoajat kaikkein parhaimmat ole, mutta hinta sitäkin parempi. Kaikkeahan ei voi aina saada?
Matka kotipihalta kentälle kestää siis n. puoli tuntia. Helppoa!
Auton saa näppärästi parkkiin lentokentän pihalle, melkein pääovien viereen. Maksu n. 30 € (3 vrk). Lappeenrannan lentokenttää ei ole pilattu koolla, joten kentällä ei todellakaan tarvitse olla tunteja ennakkoon, reilu puoli tuntia riittää hyvin. Me emme tästä oikein tienneet, joten suomalaiseen tapaan olimme paikalla hyvissä ajoin!

Aiheesta "lentäminen Ryanairilla" löytyy valtavasti keskusteluita. Positiivisia ja vähemmän positiivisia. Jokaiselle lentoyhtiötä käyttäneellä on varmasti oma mielipiteensä asiaan, ja hyvä niin. Meillä homma toimi hyvin. Mukana olivat vain käsimatkatavarat, jotka riittivät loistavasti muutaman päivän minilomalle. Ostimme paikat koneesta ennakkoon, joten vältimme paniikin koneeseen astuttaessa. Ei hätää, ei paniikkia! Muutama kymppi ylimääräistä, mutta ehkä vähemmän stressiä? Matkan aikana palvelu pelasi moitteettomasti. Toki kaikkea mitä kuvastossa mainostettiin ei ollut juuri tällä lennolla saatavilla, mutta jotain muuta kuitenkin oli. Mitään ei tietenkään saa ilmaiseksi, mutta saako enää mitään? Palvelu oli ystävällistä, ja vaikka kone oli lähes viimeistä paikkaa myöten täynnä, toimi se yllättävän nopeasti. Ainut miinus, sellainen pieni näyttö, josta olisi voinut seurata lentoreittiä, olisi ollut kiva.

Perillä Bergamon lentokentällä olimme kellon lähennellessä puolta yötä. Pienen jonotuksen jälkeen taksiin, ja varttitunnin matka kohti hotellia. Hotelli oli siisti, kaupungin keskustassa, lyhyt matka kaikkialle, ei moitittavaa. Toki, itse olisi pitänyt ottaa jotain evästä lentokentän kaupasta mukaan hotellille, sillä siihen aikaa ei ollut enää saatavilla ruokaa tai juomaa. Noh, minibaarista löytyi juotavaa, ja aamiaisen alkuun oli vain muutamia tunteja.

Bergamo on siis kaupunki pohjois-Italiassa, sijainti Alppien juurella, ja asukkaita reilut 100 000. Eli, suomalaiseen makuun juuri sopiva! Bergamo, kuten moni muukin vanha kaupunki, rakentuu uudesta ja vanhasta kaupungista. Me vietimme suurimman osan ajasta juuri vanhan kaupungin kujia ja katua edes takaisin tallustaessa. Città Alta tarjoaa muutaman päivän lomailuun huikeat näkymät, sopivasti korkeuseroja kävelyyn ja mukavia ravintoita ja myös hyvää palvelua. Matkan Citta Altaan voi tehdä kävellen, tai taittaa matkan funicolarella, eli kiskovaunuradalla, joka nousee vanhan kaupungin keskelle. Voin kertoa, ensimmäinen kerta, pelotti! En ole mikään korkeiden paikkojen suurin ystävä!

Jos haluat nauttia jostain muusta kuin kotikaupungistasi muutaman päivän ajan, Bergamo on siihen hyvä vaihtoehto. Matka Lappeenrannasta on helppo ja edullinen (jos käy hyvä tuuri) ja kaupunki erittäin siisti, turvallisen tuntuinen ja helppo. Sieltä on myös n. tunnin junamatka Milanoon, joka on varmasti shoppailijoiden taivas, Bergamosta meille ei tarttunut matkaan kuin muutamat tuliaiset paikallisten herkkujen muodossa. Rahat säästyivät hyvä juttu! Liikkuminen kaupungissa on helppoa ja edullista. Me teimme myös päivän junamatkan Como-järven rantaan, Lecco nimiseen kaupunkiin, mutta tästä tarinaa sitten ihan erikseen. Eli, jos Italia kiinnostaa, haluat helpon muutaman päivän miniloman, valintasi voisi hyvinkin olla Bergamo!

Kuvat puhukoot puolestaan!

Takaisin kotona olimme siis juhannuslauantaina. Kone oli Lappeenrannassa yhdeksän jälkeen illalla, ja kotona olimme siis jo reilu puoli tuntia koneen laskeutumisen jälkeen. Lentokenttä Italian päässä on "hieman" suurempi kuin tämä paikallinen, joten siellä aikaa kannattaa ja pitikin varata hieman enemmän. Jonottamiselta ei voinut välttyä. Kone oli ajallaan, ja palvelussa ei moitittavaa. Ihana miniloma siis takana, ja jos vain mahdollista, käytämme Lappeenrannan lentoyhteyksiä jatkossakin. Ehkä jouluostoksille Milanoon, tai vaikka Saksaan...

Loma Levillä

12 tuntia.

900 kilometriä.

Huonoa ajokeliä.

Loputtomilta tuntuvia suoria tiepätkiä.

Lopultakin perillä ja edessä LOMA!

Kuten aikaisemmin mainitsin, oli tänä vuonna tiedossa loma Lapissa, muutamien vuosien tauon jälkeen ja tällä kertaa suuntana Levi. Huomasimme marraskuun Ski Expo-messuilla loistavan majoitustarjouksen Levin Lomatähdillä, ja tätä tarjousta ei todellakaan voinut olla käyttämättä. Majoituksen hintaan kun kuului vielä kaksi hissilippua (loistava etu) ei tarvinnut paljon miettiä talviloman kohdetta ja ajankohtaa.

 

Talo, jossa meidän huoneisto sijaitsi näytti siis tältä. Keskellä kaikkea, näkymät rinteeseen, lyhyt kävelymatka palveluiden ääreen mutta silti erittäin rauhallinen sijainti. Levillähän useassa talossa on alakerrassa ravintola tai baari, mutta tässä ei onneksi ollut mitään.  Meille varattuna oli kaksio, 35,5 neliötä, juuri sopivasti tilaa kahdelle aikuiselle. Huoneistossa näppärän kokoinen keittiö ja hyvä varustelu, erillinen makuuhuone yläkerrassa, parveke sekä sauna. Myös takka oli huoneiston alakerrassa, mutta harmiksemme se oli savuttanut juuri ennen tuloamme aika pahasti, joten koko viikon ajan huoneistossa leijui vahva noen ja savun tuoksu. Onneksi suurin osa lomasta tuli vietettyä ulkona, joten haju ei suuremmin haitannut. Täältä löydät meillä olleen huoneiston.

Loman tarkoituksena oli lasketella mahdollisimman paljon ja nauttia raikkaasta ulkoilmasta. Ja se kyllä onnistui. Paikalle saavuimme lauantaina iltapäivästä, ja lähes 12 tuntia autossa istumista oli kyllä riittävä suoritus yhdelle päivälle, joten ensimmäiset laskut teimme vasta sunnuntaina. 

Muutama aste pakkasta ja rinteet huippu kunnossa! Sunnuntain vietimme rinteessä lähes koko päivän ja iltapäivästä pääsimme myös kuulemaan opettajan neuvoja. Itsellä edellisistä laskuvuosista on aikaa jo hyvä tovi joten kertaus tuli todella tarpeeseen. Asento oli aluksi aivan liian takapainoinen, ja muutamilla hyvillä vinkeillä sitä saatiinkin korjattua ihan kivasti. Voin muuten kertoa, että kun asento muuttui enemmän etupainoiseksi ja lantio työntyi enemmän eteen, alkoi hyvä hapotus myös reisissä. Rinnepäivä vastasi montaa kunnon jälkarääkkiä :) aamulla oli todellakin vaikeuksia nousta sängystä ja ensimmäinen lasku tuntui todella vaikealta!

Tässä muutamia kuvia viikon varrelta. Ja ikävä tuli heti takaisin Lapin maisemiin. Rinteet olivat siis 

loistavassa kunnossa ja laskijoita todella vähän. Olimme reissussa viikolla seitsemän, eli juuri ennen etelän hiihtolomia, ja ei ollut ruuhkaa rinteissä, tai ylipäänsä koko Levillä. Hissille ei tarvinut jonottaa ja yhtenä aamuna pääsimme tekemään vasta ajettuun rinteeseen ensimmäiset jäljet. Sitä iloa pääsee harvoin kokemaan.

Kaikki rinteet, eli 43 kpl, olivat avoinna koko viikon, ja melkein kaikki tulikin laskettua. Muutamana päivänä sumu, tuuli ja tuisku oli tunturin huipulla niin voimakas, että näkyvyys eteenpäin oli lähes nolla. Onneksi suurin osa ajasta tuuli oli suhteellisen rauhaisaa ja pakkasta onneksi koko loman aikana vain muutama aste. Tulikin mieleen, miltä mahtaisi tuntua viima tunturin huipulla jos mittarissa olisi pakkasta 20 astetta?

Kaiken kaikkiaan viikko Levillä oli hienoa aikaa!

Loma tuli tarpeeseen, sillä edellisen kerran viikon lomaa olen pitänyt huhtikuussa 2013. Kesälomaa siis jo odottaen. Viikko meni nopeasti, kuten loma yleensäkin. Sai nauttia ihanasta, puhtaasta ilmasta, lasketella upeilla rinteillä, nauttia huikeista maisemista jota ei vain voi vangita yhteen kuvaan, nukkua ja syödä hyvin. Eli kaikkea sitä mitä lomalla kuuluukin tehdä, eikö? Ihan varmasti Levi ja minä kohtaamme uudestaankin, toivottavasti ensi talvena.

Tässä vielä ihana idea ravintola Ämmilästä. Söimme täällä kahtena iltana, ja paikka, tunnelma, tarjoilu sekä ruoka olivat kyllä viimeisen päälle kunnossa. Siellä oli servetti painettu ikäänkuin postikortin muotoon, ja kortin lähettäjänä oli Ämmi. 

Ihana idea ja ihana ajatus. "Mulle solet koko pulla".

 

Kuvia ja fiilistelyjä olisi pidempäänkin tarinaan, mutta ehkä niistä lisää myöhemmin. 

Ai niin, ja olihan se ajomatka takaisin kotiinkin päin, eli:

12 tuntia.

900 kilometriä.

Huonoa ajokeliä.

Loputtomilta tuntuvia suoria tiepätkiä.

Lopultakin perillä, Kotona!

Ihanaa, keväistä viikkoa kaikille!

100!

kuva täältä

Niin se aika vaan menee! En mä ikinä ois ajatellut, että postauksia tulisi joskus täyteen SATA! Mutta, tässä se nyt on, mun sadas postaus tähän blogiin. Aika mahtavaa, monellakin tapaa.

Hienoa tästä tekee sen, että oon jaksannu kirjoitella tänne näinkin paljon. Alunperinhän tän blogin idea alkoi siitä kun muutin Lappeenrantaan, ja ajatuksena oli päivitellä kuulumisia kauempana asuville kavereille. No matkan varrella blogi on muuttanut muotoaan, niinkuin toki kirjoittajansakin. Viime syksynä alkanut elämäntapamuutos näkyy toki blogissa vahvasti, silloin ja toki myös nyt. Mistäs muusta sitä osaisikaan kirjoitella kuin treenamisesta ja syömisestä? No onneksi matkan varrelle on sattunut paljon muutakin kirjoitettavaa, välillä enemmän ja vähemmän asiasta.

Lueskelin yksi päivä vanhoja postauksia, ja aika hyvin sieltä näkee läpi kyseisen elämänvaiheen. Parempina aikoina postauksia on syntynyt kymmeniä kuukaudessa, huonoimpina aikoina vain muutama. Mutta, se on vaan elämää! Kuten moni tietää, on tähän blogiin mahtunut myös paljon huimia elämänmuutoksia: pudotetut 20 kiloa, totaalinen muutos tavassa elää, suuret muutokset ihmissuhteissa, pettymykset, onnet ja ilot. Paljon naurua, paljon kyyneleitä, paljon iloa, paljon suruakin. Mutta eteenpäin mennään, ehdottomasti!

Blogi jatkaa siis elämäänsä, niinkuin minäkin! Kuten kaikki tätä seuraavat ovat varmasti huomanneet, odotan kesää ja golfkautta kuin hullu puuroa (hah), joten vähän suunnitelmissa onkin perustaa toinen blogi, joka käsittelisikin pelkästään golfia ja sen ympärillä pyöriviä asioita. Katsotaan nyt mitä saan aikaiseksi, vai kyllästytänkö teitä golf aiheisilla postauksilla läpi kesän!

Lomakin alkaa olemaan lopuillaan, valitettavasti. Kyllähän tässä voisi vielä toisen nollausviikon viettää, vaikka toisaalta on ihan kivakin palata arkeen kiinni. Huomenna vielä vapaapäivän parissa, ja tiistaina sitten hommien ääreen. Treenien osalta tämä viikko on huilailtu ihan kympillä, tekee kropallekin ihan hyvää, ja on saanut parannella mustelmia ja kolhuja kropasta.Jalkapöytä on vielä hieman arka ja mustelma reidessä kasvaa vauhdilla, ilostutan teitä kuvalla vaikka ensi viikolla, kunhan jalan värit oikein tulevat esille :)  Eilen kävin salilla tekemässä jalkapuntin, kulki loistavasti ja huomenna sitten jatketaan. Ensi viikolle luvassa salitreenejä, spinning-tunteja ja lenkkeilyä, ihan perus viikkoa siis tiedossa! Ihana arki alkakoon!

Muistetaan kaikki tämä sitten maanantaiaamuna, kun se arki alkaa!

Helsinki, ja loma jatkuu!

Mainiota torstaita kaikille!

Tällä hetkellä sijainti on keväinen Helsinki, jossa loman vietto jatkuu tämän ja huomenna sitten suunnataan kohti Kouvolaa. Viime yön vietin Radisson Blu Seasidessa, kaunis hotelli Ruoholahdenrannassa ja ensi yöksi suuntaan entiselle työpaikalleni Radisson Blu Espooseen, moikkaamaan entisiä rakkaita työkavereita. Mä vaan niin tykkään näistä hotelliöistä ja aamupaloista, voi että! Vaikka myönnettäköön, että kyllä tämäkin aamu alkoi kaurapuurolla ja raejuustolla, ei siitä vaan pääse eroon lomallakaan!

Tässä vielä kuva huoneesta ja maisemista:

 Mutta, palataanpa ajassa eiliseen ja päivän koitokseen! Aamu alkoi klo.8.00 psykologisilla testeillä, joita riittikin ihan mukava määrä. Reilu kaksi tuntia aherrettiin tehtävien parissa, on ne vaan mielenkiintoisia. Siitä sitten suoraan kuntotestien pariin, pahin jännitys oli jo kadonnut matkasta, mutta voin kertoa että kyllä se vielä palasi takaisin.

Kuntotestit alkoivat 1500 metrin juoksulla, joka juostiin ulkona. Siinä sai pistää oikein kunnolla tossua toisen eteen, jotta kerkesi matkan taittaa alle kahdeksan minuutin. Itse juoksin matkan vajaaseen seitsemään minuuttiin, joten mallikas suoritus! Syke oli varmaan 200 ja lopussa oli kyllä tunne, että kaikkensa oli antanut juoksun parissa, ja hyvä niin. Sitten nopeesti sisäliikuntavaatteet päälle ja liikuntahalliin, jossa luvassa oli:
- vatsalihastesti
- 2 metrin seinämän ylitys
- 80 kiloisen nuken raahaus
- ylätalja ja
- penkkipunnerrus
Lopuksi vielä 100 metriä uintia. Kaikki testit ja rajat löydätte täältä, jos kiinnostaa tarkemmin.

Itselle vatsalihakset oli helppo-osuus, mutta sitten odottikin se pahin, seinämän ylitys. Mua pelotti niin valtavasti, en ees muista koska viimeeksi olisin tuntenut sellaista pelkoa ja jännitystä. Ajattelin, että kyllä mä sinne ylös pääsen, mutta alas tuleminen pelotti enemmän. Ensimmäinen yritys meni metsään, mutta toisella yrittämällä kampesin itseni seimän yli, mikä voittajafiilis! Muistan huutaneeni seinämän päällä, että miten täältä pääsee alas, apua! No pääsin kuin pääsinkin alas :)

80 kiloisen nuken raahaus oikealla tekniikalla on muuten haastavaa! Tätä en ollut harjoitellut lainkaan, joten aika säheltämiseksi se sitten meni. No sain nuken ylös ja kuljetettua oikein matkan, mutta voin kertoa että voimat se vei täysin. Ylätalja, jonka piti olla itselleni helpoin osuus, harjoittelun perusteella, menikin sitten metsään. En saanut vedettyä vaadittuja toistoja, joten tästä osiosta napsahti hylätty, voi että mua harmitti! No ei hätää, sillä yksi hylätty sai olla ja matka vielä jatkui. Penkkiin latasin sitten kaikki jäljellä olevat energiat ja sain ennätysmäärän toistoja tehtyä!

Lopuksi vielä 100 metriä uintia, aikaraja kolme minuuttia, ja itse uin matkan kahteen minuuttiin, ei huono suoritus lainkaan vaikka voimat oli ihan loppu! Olo kunto-osion jälkeen oli kaikkensa antanut ja niin ylpeä. MINÄ TEIN SEN! En olisi ikipäivänä uskonut pystyväni tähän, oikeesti, mutta perkele, menihän se!

Nopee ruokailu, ja tutkintokielen ja kirjallisen testin pariin. Niissä sitten puristettiin viimeisetkin mehut pois tästä tytöstä, ja klo.1640 kun luovutin paperini, olo oli tosi loppu! Kaikkensa antanut ja kaikkensa tehnyt, ja aidoisti ylpeä tästä! Päivä kaikenkaikkiaan oli tosi mahtava, ja muistan sen varmasti koko lopun elämäni ajan. Hieno ryhmähenki, mahtavaa kannustusta ja mainioita tyyppejä.

Mutta, testit on siis tehty, ja sitten odotellaan toukokuun alkuun josko kutsu seuraavaan vaiheeseen tulee. Jos tulee, aivan mahtavaa ja uskomatonta, jos ei, niin ei se elämä tähän pääty. Hakijoissa oli monia, jotka olivat tekemässä testejä jopa viidettä kertaa, ja päivän aikana kuvani siitä, että ei tonne kouluun ihan noin vaan mennä, vahvistui entisestään! Mutta katsotaan miten tässä käy...

Ai niin, jäi testeistä hyvät muistot: oikean jalan reidessä käden mittainen mustelma, joka vaan kasvaa ja kasvaa, oikea jalkapöytä ja nilkka ottaneet pahasti osumaa ja yläselkä niin jumissa että viime yönä nukkuminen teki oikeesti pahaa! Tietääpähän tehneensä! Mutta nyt ystävän luokse kyläilemään, iltapäivällä hierontaan ja myöhemmin vielä treffit parhaan ystäväni kanssa! Aivan mainio päivä tulossa! Tässä vielä väsynyt, mutta onnellinen testien suorittaja:

 

Ihanaa päivää kaikille!

LOMA!

Nyt se sitten vihdoin viimein alkoin,
kauan odotettu LOMA! Eli talvilomaa tiedossa seuraavan viikon ajan, ja paluu töiden maailmaan vasta reilun viikon kuluttua, voi että. Ei hassumpaa sanoisin!

Kiitos kaunein kaikille viime postaukseen kommentoineille! Ihan mahtavaa, että tsemppaatte mua ensi viikon koitoksessa, siis ISO kiitos kannustavista sanoistanne! Ne on varmasti tarpeen keskiviikkona klo.8.00 alkaen kun pääsykokeet alkavat. Jännitys senkun kasvaa...

Tiistaina lähden ajelemaan kohti Tamperetta, ja matkaan mukaan pitäisi pakata valtavasti tavaraa. Juoksuosuus juostaa ulkona, joten juoksutrikoot, takki ja kengät pitää mahduttaa mukaan. Uintia varten sitten uikkarit ja pyyhe. Lihaskuntotestejä varten sisäliikuntavarusteet, eli toppi, trikoot ja kengät. Tässähän se yksi kassi jo täyttyy. Lisäksi pitää laittaa matkaan mukaan lisäravinteet, protskujauheet ja palautusjuomat, ja päivää varten protskupatukoita jotta jaksaa ahertaa ja ajatukset pysyy kasassa. Eli tavaraa riittää...mä oon muutenkin maailman huonoin pakkaaja, ja tavaraa tuntuu aina kertyvän valtavia määriä, niin varmasti käy nytkin!

Tampereelta jatkan matkaa sitten Helsinkiin pariksi päiväksi, moikkaamaan ystäviä ja pääsen vihdoin hierojallekin. Sieltä sitten vanhempia moikkaamaan Kouvolaan, ja loppuviikosta takaisin kotiin. Eli mahtava viikko on luvassa, näin ainakin uskon!

Eilen istuttiin iltaa ihanan ystäväni kanssa, ja nautittiin sivistyneesti muutama lasillinen kuohuvaa. Piristävä ja virkistävä ilta, ja ennen puolta yötä jo nukkumassa. Vanhuus se taitaa vaan tulla...

Treenailuiden osalta loma tulee olemaan rauhallista. Tänään ajatus olisi käydä uimassa, edellisestä kerrasta on jo aikaa vierähtänytkin. Pitäähän se käydä ennen testejä kokeilemassa pysyykö vielä pinnalla. Huomenna sitten kevyt lenkki ja piipahdus salilla, ja loppuviikko sitten treenaillaan mahdollisuuksien mukaan, tai sitten otetaan vaan ihan iisisti. Itseasiassa en edes muista sellaista viikkoa, jolloin en olisi liikkunut vähintään viidesti, joten tuleva viikko pitää ottaa levon ja rentoutumisen kannalta. Tekee varmasti tosi hyvää sekä kropalle että päälle!

Ihanaa sunnuntaita kaikille, 

ja pitäkäähän peukut pystyssä sitten keskiviikkona!

Sporttinen loma?

Loma alkaa olemaan sitten siinä, valitettavasti! Onneksi on vielä viikko elokuun lopussa, joten on sitten jotain mitä odottaa. Säät, kuten kaikki olemme varmasti huomanneet, eivät ole nyt meitä lomalaisia oikein suosineet, mutta eihän sille mitään voi.

Kun ei ole ulkona viitsinyt kaatosateessa urheilla, on ollut pakko siirtyä sisätiloihin. Eilen juuri totesinkin, että onneksi olen jäsenenä tuolla Huhtarissa, koska muuten olisin varmasti tullut hulluksi näinä sateisina päivänä kun tekemiset olisivat olleet kaupassa haahuilua, nukkumista ja lukemista. Olenkin siis aika ahkerasti kuluttanut liikuntakeskuksen ovea viime viikkoina. Lempijumppani on ehdottomasti BodyPump. Kevään aikana ihastuin myös hot joogaan, mutta kesällä ajatus jo valmiiksi lämmitetystä tilasta ei oikein houkuttanut, mutta syksyn tullen tieni käy ehdottomasti takaisin joogatunneille. Syksyn aikana kuntosaliharjoittelu tulee myös ohjelmaan mukaan aika vahvasti, tai katsotaan nyt sitten mitä tapahtuu, mutta tästä lisää muutaman viikon kuluttua...

Kuva täältä

Bodypumpissa ollaan nyt jo menty samaa ohjelmaa 82 jonkin aikaan. Tekin varmaan osaatte biisit ulkoa, ja välillä on tunne, että voi kun ohjelma jo vaihtuisi. Kuten aikaisemminkin olen maininnut, on mielestäni tämä 82-ohjelma aivan loistava, niin ohjelmien kuin biisien ansiosta, ehkä yksi lemppareistani. Huhtarin ohjaajat saavat mielestäni ohjelmasta vielä enemmän irti, ja yksi syy innostukseeni on varmasti juuri nämä mahtavat ohjaajat, jotka jaksavat kannustaa uudestaan ja uudestaan! Joten innolla jo odotellaan uutta ohjelmaa, joka pitäisi rantautua joskus elokuun lopussa, syyskuun alussa, jee!

Keskustelupalstoilla puhutaan paljon siitä, millaiset painot olisi hyvä laittaa Bodypumppiin. Mielestäni sopiva lopputulos löytyy vain kokeilemalla ja testaamalla. Ohjaajat antavat myös hyviä vinkkejä painojen osalta, mutta ainakin itse olen löytänyt parhaan ja kenties pahimman lopputuloksen vain kokeilemalla. Kyllä sen sitten huomaa viimeistään seuraavana päivänä onko painoja ollut liikaa vai liian vähän :) Tärkeintä mielestäni on kuitenkin liikkeiden tekeminen virheettömästi, ja ehdottomasti niin että kropalle EI koidu vahinkoa missään liikkeessä!
Omat painoni nykyisessä ohjelmassa ovat tällä hetkellä:

• Alkulämmittelyt 2 x 4,5 kg
• Kyykyt 2 x 8,5 kg (ensi viikolla tangossa on vähintään 2 x 10kg, se on varma)
• Rinta 2 x 5 kg, ja osa punnerruksista tietenkin suorin vartaloin, vaikka tiukkaa tekee :)
• Selkä 2 x 6 kg
• Ojentajat 5 kg levypainolla ja 3 kg käsipainoilla
• Hauis 2 x 4,5 kg, tauot on pakko pitää, ainakin vielä :)
• Askelkyykyt 2 x 4,5 kg. Tässä painoja voisi olla enemmänkin, mutta tekniikka ei ole vielä niin hyvä että se kannattaisi
• Olkapäät vaihtelevasti joko 2 tai 3 kg käsipainoilla, ja tangossa 2 x 3,5kg. Punnerruksista osa suorin vartaloin..

Treenailut jatkuu huomenna iltapäivästä, ja tänään vietetään ansaittua vapaapäivää, niin urheilusta kuin kaikesta muustakin! Illalla moikkaamaan kavereita, luvassa varmasti hyvää ruokaa, ehkä vähän juomaakin ja hyvää seuraa.

Leppoista viikonloppua siis kaikille!

Sataa, sataa ropisee....

Aika pirteet kesäkelit, vai mitä ootte mieltä?

Vettä sataa nyt jo ties kuinka monennetta päivää putkeen, mutta ei tälle vaan voi mitään. Ihmiset suree facebookissa ja keskustelupalstoilla, kuinka loma menee piloille kun ilmat on niin huonot, WHAT??? Uskomatonta aina lukea tuollaisia keskusteluja, vaikka myönnettäkööt, että tottakai sitä lomaa viettäisi paljon mielummin hieman lämpimämmissä tunnelmissa, ja olisihan se kiva että aurinkokin paistaisi.

No pääasia mielestäni on se, että on LOMA. Viikon päästä takaisin töiden pariin, ja jos ihan rehellisiä ollaan niin voisihan tätä leppoista elämää jatkaa vielä muutaman viikon. Elokuun lopussa odottaa kuitenkin vielä yksi lomaviikko, joten ehkä sitä pitää minunkin mennä töissä kääntymään! Ja tietenkin on mukava nähdä työkavereita pitkästä aikaa, ja kuulla tietenkin herkullisimmat juorut :)

Kun nämä säät ei sitten oikein suosi, on onneksi valtavasti muutakin tekemistä! Itse olen ollut Lappeenrannan kirjaston vakioasiakas viime viikot, ja lukeminen on kyllä aivan mahtavaa. Villasukat jalkaan ja torkkupeiton alle, ja hyvä kirja kainaloon. Ei paljon haittaa sade! Tänä kesänä luettua on tullut mm.

Tuomas Vimma ja Raksa, aivan loistava kirja, vaikka rakennusalasta en mitään ymmärräkään. Yksi lempparikirjailijoistani, lisätietoja täältä.

Enni Mustonen on aina yhtä loistava. Teoksia löytyy todella paljon, ja ne on ihania kuvauksia maamme historiasta naisten kertomina. Ennistä lisää täältä

Nämä olivatkin sitten uusia tuttavuuksia, ja osa vielä kesken, mutta oivia kesäpokkareita

Jos kirjankansi on tällainen, ei sitä voi jättää hyllyyn, eihän? Kirja itsessään ei kuitenkaan vielä ole sytyttänyt toivotulla tavalla, mutta katsotaan...

Sofi Oksasen teoksiin en ole vielä tutustunut, ja tämäkin odottaa vielä pöydän kulmalla, ehkä sitten loppuviikosta?

Muutakin voi sateella tehdä kuin lukea. Itse olen kuluttanut ahkerasti Huhtarin liikuntakeskuksen ovea, ja viikottaisia liikuntakertoja on kertynyt 3-5, mikä on normaaliarkeen verraten varsin juhlava määrä. Voisin jopa sanoa, että olen suhteellisen ylpeä itsestäni :) Hauska myös huomata, kuinka myös muut ihmiset ovat löytäneet jumpata tällaisillä ilmoilla. Ei uskoisi heinäkuussa jumppien olevan niin täynnä kuin nyt. Eilenkin hikoili varmasti lähemmäs 40 reipasta BodyPump-tunnilla. Mahtavaa!



Parin viikon takainen Fustra-kokeilu sai kyllä aika mietteliääksi oman kehon ongelmista, ja siitä miten niitä voisi parantaa. Sai myös samalla ajattelemisen aihetta sillä, että kuinka ainutkertainen tämä kroppa oikeasti on, ja miten paljon se hyvinvoinnin eteen voisikaan tehdä. Mietin myös sitä, että jos ja kun työelämässä pitäisi jatkaa vielä n. 35 vuotta (mikä kuulostaa aivan järkyttävälle) miten kroppa sen kaiken jaksaa, jos sitä ei huolla kunnolla. Kaikkihan me tiedämme, kuinka mahtava olo jumpan jälkeen tulee, mutta miten se lähteminen silti on niin perkeleen vaikeaa?
No tästä kaikesta pohdinnasta lisää myöhemmin, sillä "suuria" päätöksiä on nyt tehty, mutta palataan niihin ensi kuussa :)

Pirteää viikkoa kuitenkin kaikille, säästä huolimatta!!!

LOMA, aina mielessä!

Tuulee ja pyryttää, ja kamalan kylmä! Jos Helsingissä oli talvella kylmä mereltä puhaltavan tuulen johdosta, on se aivan yhtä kylmää täällä Lappeenrannassakin. Me asutaan Pikisaaressa, ja voin kertoa että täällä tuulee aina.

Lunta riittää!

Satama odottelee kesää ja laivoja, hetken kestää...

Näin keskitalvella on ihana haaveilla tulevasta kesästä, ja ennenkaikkea Lomasta. Tulevana viikonloppuna olisi Helsingissä Matkamessut, joissa on tullut useana vuonna käytyä, mutta nyt menee viikonloppu töissä, joten ehkä sitten ensi vuonna. Onneksi kuitenkin on internet, ja lähes kaikki messutarjoukset löytyy netistä, ja ehkä vielä parempiakin tulee vastaan surffaillessa. Mutta mihin sitten ensi kesänä suuntaisi?

Kesällä 2010 kiertelimme vain Suomea ristiin rastiin. Tuli käytyä Savonlinnassa syömässä lörtsyjä, Joensuussa pelattiin golfia, Punkaharjulla ihailtiin kansallismaisemaa ja Turussa nautittiin merellisestä tunnelmasta. Itse ainakin pidän kotimaan matkailusta, ja sitä on varmasti luvassa tulevanakin kesänä.
Kesällä 2011 kiertelimme taas Suomea. Katseltiin kansallismaisemia Kolilla, nautittiin tunnelmasta Kuopion torilla ja hurviteltiin Tampereella. Lisäksi äkkilähdöllä pitkä viikonloppu vietettiin Riikassa, joka osoittautui erinomaiseksi kaupunkikohteeksi, ja sopi hyvin muutaman päivän lomalle.

Riikasta mieleen jäi upea vanhakaupunki.

Ja tietenkin huikea Jurmala. Siellä tuli tunne, että olisi jossain ihan muualla kuin tunnin lentomatkan päässä kotoa. Meille sattui myös loistava ilma, lämmintä n. 20 astetta ja pieni tuuli, joten oli ihana tallustella rannalla ja nauttia tunnelmasta.

Mutta mihin siis kesällä 2012? Vaihtoehtoina on Suomessa Kuopio ja Oulu, ja syksyllä sitten Leville ruskaretkelle. Euroopassa kiva olisi käydä Puolassa esim. Krakova vaikuttaa kiinnostavalta. Saksa olisi aina hyvä vaihtoehto ja Berliinissä varmasti paljon nähtävää. Mutta myös esim. Lontoo voisi tulla kyseeseen. Vaihtoehtoja on siis liikaa. Joten nyt etsimään loistavaa tarjousta ja ehkä jo huomenna kesän matkakohde on selvillä. Ja niin, olisihan tässä toki ennen kesälomaa talvilomakin...mitäs sitten keksisi?

Mukavaa loppuviikkoa kaikille, ja ajelkaahan varovasti!!