Syksyn tuntua ilmassa...

Aamulla on auton tuulilasi jäässä,jääraappa kateissa ja hieman jo kiire töihin,kuulostaako tutulle?
Se on syksy nyt, ei voi mitään! Kiire tosin liittyy kaikkiin vuoden aikoihin, ei vain syksyyn,ja pian ne lasit ovat täysin umpijäässä,ja siinähän sitä sitten odotellaan ja sulatellaan...eli toisaalta, vielähän tässä ei ole mitään hätää!

Pidän kuitenkin syksystä!

Kauniista, kuulaista syyspäivistä, mielellään vielä sellaisista jotka ajoittuvat viikonloppuun!
Syksyssä on sitä jotain. Enkä nyt siis puhu kaatosateista, tulevista loskakeleistä, pimeistä päivistä kun ei tiedä onko ilta vai aamu, ja siitä kun auringonvaloa ei juurikaan enää näe päivän aikana. Ei, en pidä niistä! Tällä hetkellä ulkona on niin kaunista! Luonto on suorastaan puhjennut kukkaan. Nämä kuvat eivät tee oikeutta luonnon kauneudelle, mutta kertovat tunnelmia täältä suunnalta:

Viikonloppuna myös kesän kukkalaatikotkin saivat vihdoin uutta ilmettä! Näistähän löytyy tarkemmin juttua täältä, jos joku ei muista tai ole vielä kuullut näiden tarinaa. Yksinkertaista mutta kaunista, ainakin minun mielestäni. Laatikoiden reunuskasveina ovat vielä kesän kasvit, mutta kun ovat vielä hengissä, ja hieman syksyisissä väreissä, saivat luvan säilyä vielä mukana.

On sitten syksy tai kesä, mikä vuodenaika tahansa, viikot menevät valtavan nopeaan tahtiin. Tänään on jo keskiviikko, ja voisi todeta että viikonloppu jo häämöttää edessä, ei hassumpi juttu lainkaan. Edessä olisi ainakin koulutehtävien tekoa. Palautuspäivät lähenevät uhkaavan nopeasti ja työ on vielä aivan alussa. Inspiraatiota odotellessa! Onko kenties jollain muullakin suunnitelmia opintojen pariin viikonlopulle? Vinkkejä kadonneen motivaation löytämiseen otetaan mielellään vastaan!

Näistä maisemista haluan ainakin tulevanakin viikonloppuna nauttia! Ja toivon tietenkin kuulaita syyspäiviä, auringonpaistetta ja poutapilviä.

Ihanan syksyistä viikkoa kaikille!

Suunnitelmia viikonlopulle?

Taas on perjantai vauhdissa ja viikonloppu edessä!

Mitäs suunnitelmia teillä on tulevan viikonlopun osalta?

Täällä edessä on toivottavasti varsin rauhallinen viikonloppu.
Suunnitelmia mihinkään ihmeelliseen ei ole, ja hyvä niin. Nautin siitä, kun saan olla kotona, minun ei tarvitse ajaa autolla (ainakaa pitkää matkaa), voin nukkua aamulla pitkään ja viettää leppoisaa aikaa, vailla kiirettä! Kukapa siitä ei nauttisi! Työmatkaa tulee ajettua viikossa useita satoja kilometrejä, joten viikonloppuisin yritän välttää autoilua viimeiseen asti. Kyydissä on toki kiva istua, mutta mukavampi kuitenkin kun ei tarvitse liikkua pitkiä matkoja.

Sääennusteet viikonlopulle näyttävät vielä varsin hyvälle. Toivottavasti aurinko paistaisi, lämmittäisi ja tuntuisi vielä hieman kesältä. Syksyä on toki ilmassa, ja saa ollakin, puut alkavat punertaa ja kellertää kauniisti, mutta kaatosateita ja kylmää en kaipaa. Tarkoituksena olisi siis nauttia raikkaasta ulkoilmasta ja lenkkeillä lähimaastoissa. Metsään tekisi mieli myös mennä, mutta ne hirvikärpäset. Ei kiitos, jätetään väliin! Näissä maisemissa tallustelin viime viikonloppuna, ja sama meno jatkuu varmasti tulevanakin viikonloppuna.

Tarkoituksena olisi myös tehdä jotain hyvää, terveellistä ruokaa ja ehkä leipoakin jotain. Hesarin ruokasivuilta bongasin pihlajanmarjakarkkien reseptin, tätä voisi kyllä kokeilla, niin saisi marjoja hyötykäyttöön. Kuka voisikaan vastustaa kettukarkkeja? Resepti löytyy täältä, vaikuttaa ainakin helpolle, ja toivottavasti myös maukkaalle.

kuva HS.fi, täältä

Näissä tunnelmissa tähän viikonloppuun. 

Mukavaa, rentouttavaa viikonloppua kaikille!

Lumoutunut Lumoasta

Oletteko kuulleet koskaan nimeä Lumoan?
En minäkään vielä hetki sitten.
Taisin löytää niin uskomattoman kauniin mekon kuvan Instragramista jokunen aika sitten, ja siitä asti olen haaveillut omasta pitsikauluksellisesta mekosta tai paidasta. Ihanat värit, kauniit yksityiskohdat, ajattomia ja helppoja yhdistää tilanteeseen kuin tilanteeseen. Mitä vielä voisi vaatteelta toivoa?

Vihdoin eilen postimies oli tuonut lähetyksen perille, ja nyt minullakin on oma Lumoani.
Tuote oli pakattuna silkkipaperiin ja viikattu kauniisti, tuli tunne, että se kuka tämän on pakannut matkaan, on ajatellut todellakin sitä miltä paketin vastaanottajasta tuntuu!

Lumoan on siis suomalainen vaate- ja korumerkki. Yritys on suhteellisen uusi, ja käyttää tuotteissaan materiaalina 100% GOTS sertifikaatin alaista orgaanista puuvillaa. Gots on laaja tekstiilien ekologisuuden ja eettisyyden sertifikaatti, joka kattaa koko tuotantoprosessin luonnonmukaisesti viljellystä raaka-aineesta koko tuotantoketjun läpi lopulliseen tuotteeseen asti. Huomioon otetaan myös ihmisten ja eläinten hyvinvointi. Kuulostaa niin hyvältä! Vaatteet suunnitellaan Helsingissä ja tehdään Portugalissa, suomalaisen perheyrityksen toimitiloissa.

Valikoimissa on ihania mekkoja, paitoja, pipoja ja huiveja. Värit ovat todella kauniita. Minun mekkoni on mallia Aava ja värinä koralli. Täydellinen! Tämä todellakin oli rakkautta ensi silmäyksellä. Mekko pääsi tietenkin jo tänään töihin, ja on kerännyt ansaittua huomiota. Mustien leggiensien ja tennareiden tai balleriinojen kanssa sopivan rento, samoin farkkujen, tyylikkäämmän ilmeen saa sitten vaikka sukkiksilla ja korkkareilla. Eli, työkaverit, älkää kyllästykö, aion kuluttaa tämän mekon puhki.

 

Tämä mekko sai todellakin hymyn korviin, ja toivottavasti se hymy tarttuu myös vastaantulijoille. Aion ehdottomasti tilata Lumoanilta mekkoja uudestaankin, heti kun taloustilanne sen vain sallii, hinta kun ei ole aivan sama kuin ruotsalaisilla merkeillä. Toki hinnan ei sama pidä ollakaan, eikä se varmasti koskaan ole mahdollista, käsityöstä maksamme enemmän ja saamme enemmän, näin ainakin minä ajattelen! Ja jotenkin, hyvää ei saa halvalla vai miten se oli...

Tästä on hyvä aloittaa toivottavasti aurinkoinen ja lämmin viikonloppu!

Ihanaa viikonloppua kaikille!

Omenoita ja opiskelua!

 

Terveiset täältä!

Viikot tuntuvat kuluvan huimaa vauhtia, ei tahdo oikein mukana kestää. Tuntuu, että äsken oli maanantai ja nyt taas perjantai, ja edessä viikonloppu! Ihanaa tietenkin, että päivät kuluvat vauhdilla! Ilmat ovat tällä viikolla suosineet, ja onneksi ennusteet näyttävät aurinkoa ja lämpöä viikonlopullekin. Täytyy ottaa kaikki irti näistä aurinkoisista päivistä ja hetkistä, kohta sitä vettä ja harmautta on varmasti luvassa.

Kuten otsikkokin antaa ymmärtää, opinnot Mikkelin ammattikorkeakoulussa alkoivat viime viikolla. Hauskaa palata takaisin koulun penkille, monen vuoden tauon jälkeen. Meitä, palveluliiketoiminnan opiskelijoita on parisen kymmentä, kaikki eri taustoilla, kaikki eri ikäisiä ja kaikki vielä aika eri puolilta Suomeakin. Hyvä kattaus! Hieman ihmettelin, että oman ikäisiä +30 vuotiaita opintojen pariin ei ollut hakeutunut, vaan opiskelutoverit ovat iältään vanhempia. Missä ovat siis ne, jotka ammattikorkeakoulusta ovat valmistuneet n. 10 vuotta sitten? Kenties vaihtaneet alaa jo useampaan kertaan, tai menossa ns. ruuhkavuodet, ja opintojen miettiminen mahdottomuus. No, ruuhkavuodet tässä on varmaan käynnissä itse kullakin, mutta yritetään kuitenkin!

Viikonloppuna on tarkoitus pakertaa, aurinkoisesta säästä huolimatta, ensimmäisten koulutehtävien parissa, ja vakaa aikomukseni onkin saada tehtävät valmiiksi viikonlopun aikana. Katsotaan sitten miten käy, onneksi palautukseen on vielä aikaa, ja voihan se olla, että palautus tapahtuu sitten viimeisellä mahdollisella hetkellä. Luvassa olisi paluu monien vuosien päähän, ja aikomus palauttaa mieleen erilaisia tutkimusmenetelmiä. Ei kuulu ihan suosikkijuttuihin, mutta aion voittaa peikkoni, ja selvitä tästä. Eihän se niin vaikeaa voi olla, eihän?

Jotta viikonloppu ei olisi pelkkää tilastollista tutkimusta ja opiskelua, täytyy pihassa olevaa omenasatoa yrittää hyödyntää jotenkin. Viikkojen aikana olen tehnyt niin omenapiirakkaa kuin omenasoppaakin, ja viikonlopun aikana omenaa sisältäviä ruokia on tarkoitus tehdä lisää. Hillot ja hyytelöt äiti ja anoppi ovat jo hoitaneet, joten pitää kehitellä jotain muuta. Omenoita on meillä puut pullollaan, kuten olen aikaisemminkin tainnut mainita. Ja hyvä niin, ovat valtavan maukkaita, nam! Maistuvat myös jäniksille, joita pihassa liikkuu, samoin ampiaiset ovat tykästyneet omenoihin. Valkeakuulas satoa on vielä hieman jäljellä, muut lajikkeet ovat vauhdilla kypsymässä, valmiita poimittaviksi varmasti ensi viikolla.

Maku-lehden sivuilta bongasin viime viikonloppuna herkullisen resptin, Tiinan omenakakun, joka päätyi heti testiin, ja katosi myös yhtä nopeasti! Niin hyvää, ja niin helppoa! Itse lisäsin omenoiden sekaan sitruunakuoriraastetta, joka antoikin omenoille todella hyvän säväyksen. Mieheni sanoja lainatakseni, "tämä on täydellistä" ja sitä se todellakin oli! Uskoisin, että tämä resepti valmistuu meillä myös viikonloppuna. Kuva ei ole paras mahdollinen, maku puolestaan oli! Vaniljakastiketta unohtamatta!

Mitäs siellä suunnalla on viikonlopun suunnitelmissa? Opiskeluja ja opintoja, vai kenties jotain ihan muuta? Toivottavasti ainakin rentoutumista, aurinkoa ja liikkumista luonnossa.

Mukavaa viikonloppua kaikille!

Koulun penkille!

  

Kesäkuun alussa sain miellyttävän tekstiviestin puhelimeeni. Harvoin perjantaina ja kun vielä päivämäärä oli 13 tulee näin mukavia viestejä!

"Sinut on valittu Mikkelin amk:hon". Siitä tulikin sitten aika kiva perjantai ja koko viikonloppu (taisi myös loman alku olla aika lähellä). 

Ja nyt sitten sähköpostiin oli tullut ohjelma ensimmäisten koulupäivien osalta. Kysyn vaan, mihin tämä kesä on tässä välissä kadonnut!

Opinnot Mikkelin ammattikorkeakoulussa alkavat siis ensi viikolla. 

Viikon päästä takana on jo ensimmäinen koulupäivä ja tunteet voivat olla sitten mitä vain, ei aleta niitä vielä ennustamaan vaan katsotaan sitten viikon kuluttua miltä vaikuttaa! 

No, totta puhuakseni, innoissanihan minä olen! On hieno ja upea mahdollisuus päästä opiskelemaan uutta, syventämään jo omaa osaamistaan ja verkostoitumaan uusien ihmisten kanssa. Pistää itsensä likoon uudella tavalla ja menettää se vähäinenkin vapaa-aika. Olen kuullut ystävieni tarinoita opiskelusta työn ohella, ja helppoa se ei varmastikaan tule olemaan. Tiedän ja olen jo valmistautunut siihen, että iltaisin ja viikonloppuisin, juuri niinä vapaa-ajan hetkinä edessäni on koulutöitä ja projekteja ja edessä häämöttää lähestyvät deadlinet, joita ennen olisi vielä niin paljon tehtävää!

Kyseessä on siis ylemmän ammattikorkeakoulun (ylempiAMK) suorittaminen. 

Opintoohjelmasta ja koulutuksesta löydätte kaikki kiinnostuneet lisäinfoa täältä. 

Mikkelin ammattikorkeakoulu sijaitsee suhteellisen ihanteellisen matkan päästä kotoani, matkaa kertyy n. tunti suuntaansa. Opinnot olisi kaiketi tarkoitus saattaa maaliin noin kahdessa vuodessa, totuus voi olla jotain toista, aika näyttää! Ensimmäinen aika opintojen suunnitteluun on jo varattuna, joten sitten varmasti olen viisaampi tutkinnon suorittamisen nopeudesta. Voi olla, että tähän menee pari vuotta tai voi olla että pidempään, aika näyttää!

Täytyy siis suunnata ostamaan penaalia, reppua, koulutarvikkeita...mitä kaikkea sitä koulussa oikein tarvitaan? Vai pärjäisikö muutamalla kynällä jotka löytyvät kassin pohjalta, ja eikös iso käsilaukku aja ihan repun asiaa? Onkos täällä lukijoissa ketään, joka olisi opintoja suorittanut työnohella? Vinkkejä ja selviytymistarinoita kaivataan ja otetaan mielellään vastaan! Tai onko muita opintojen aloittajia? Vinkkejä ekaa koulupäivään tarvitaan!

Pirteää loppuviikkoa kaikille!

Kesäkurpitsa, helppoa ja herkullista!

Tarjouksessa 0,89 €/kg.
Tarjouksessa 1 €/kg.
Tarjouksessa 1,30 €/kg.
Kesäkurpitsasta tarjouksia löytyy tähän aikaan vuodesta varmasti meidän jokaisen lähikaupasta.
Kuka tarjoaa parhaimman tarjouksen? Kannattaako vertailu?
Kiloon mahtuu useampi pieni tai muutama isompi kurpitsa, ja herkkuja siitä saa loihdittua helposti ja ennen kaikkea edullisesti.

Meidän perheessä edullista ja maukasta kesäkurpitsaa ollaan nautittu useammassa eri ruoassa viime viikkojen ajan. Tätä Maku-lehden reseptiä testattiin viikonloppuna, ja tätä meillä tehdään varmasti myös uudestaan. Helppoa, ja niin HYVÄÄ!

kuva ei ole paras mahdollinen, maku kuitenkin oli!

Resepti suoraan Maku-lehden sivuilta, täältä:

Kesäkurpitsa-tomaattivuoka

Ainekset:

6 annosta

2 kpl kesäkurpitsaa viipaloituna

3 kpl valkosipulin kynsiä

1 dl pestoa

6 kpl tomaattia

1 1/2 dl tuoretta basilikaa

100  g fetajuustoa

Mustapippuria

25 g juustoa

 

Tee näin 
Vuoraa uuninkestävä vuoka leivinpaperilla ja lado pohjalle puolet kesäkurpitsaviipaleista. Levitä päälle puolet valkosipulinkynsistä ja pestokastikkeesta. Lado seuraavaan kerrokseen puolet tomaateista, basilikasilpusta, fetaraasteesta ja mustapippurista. Toista uudelleen kesäkurpitsa- ja tomaattikerrokset. 
Ripottele vuokaan päällimmäiseksi vielä juustoraastetta ja paista 200-asteisessa uunissa noin 40 minuuttia. 
Tarjoa kesäkurpitsa-tomaattivuoka hyvän leivän kanssa kasvisateriana tai liharuoan lisäkkeenä.

Olisiko juuri sinulla jakaa joku hyvä reseptivinkki kesäkurpitsaan liittyen?
Terveellinen tai vähemmän terveellinen? Kaikki käy, pääasia että maistuu hyvältä!

Kun nyt sitten alettiin puhumaan respteistä, niin pihalla on kolme omenapuuta täynnä omenoita, niihin myös saa laittaa vinkkiä, mitä niistä tekisi? Ja sitten vielä pihlajanmarjat! Niitäkin on puut punaisenaan, ja jotain olisi hauska kokeilla myös niistä. Ehkä kuivattuna...

 

 

Laitelkaahan vinkkejä tulemaan, niin testaillaan! Varsinkin nuo pihlajanmarjat kiinnostavat, miten niitä voisi hyödyntää. Hyytelöä, hilloa, kuivattuna...kenties jotain uutta ja erilaista?

Pirteää viikkoa kaikille. Nyt näyttää helteet väistyneen, oliko se kesä sitten tässä?
Minä ainakin toivoisin vielä aurinkoisia päiviä (varsinkin viikonloppuisin) ja lämpimiä syysiltoja.

Kaupunki nimeltään Lecco

Edellisessä postauksessa taisin mainita, että kerron enemmän erillisessä tekstissä kaupungista nimeltä Lecco, johon teimme päivämatkan reissullamme Bergamossa. Lupauksethan täytyy pitää, joten tässä muutama vinkki ja kommentti, jos Bergamon kadut meinaa alkaa kyllästyttää.

Saavuimme Bergamoon siis keskiviikkona, oikeastaanhan se oli jo torstain puolta kun saavuimme hotellille. Paluu kotiin olisi tiedossa lauantaina illalla. Aikaa siis muutama päivä. Bergamon kadut olivat nopeasti tallatut. Tämä ei siis missän nimessä negatiivisena kommenttina, vaan kuten aikaisemminkin mainitsin, kaupunki oli juuri sopivan kokoinen muutaman päivän lomailuun. Lisäpäivät olisivat ehkä aiheuttaneet pidempiä siirtymisiä paikasta toiseen. Perjantaille mietimme jo ennen matkaa kaupungin vaihtamista. Mietinnässä oli miljoonakaupunki Milano, Gardajärvi tai Como. Päädyimme kuitenkin kaupunkiin nimeltään Lecco. Miksi? No sattui olemaan junamatkan varrella Comolle, sopivan lähellä, ja googlen mukaan paikka tarjoaisi hienot maisemat.
Oikeassa, maisemat puhukoot puolestaan!

 

 

Leccoon matkustaminen on helppoa. Miten matkustaminen onkaan niin helppoa!
Saatoimme näyttää eksyneiltä turisteilta, kun saavuimme aseman lipunmyyntipisteeseen. Oikean aikataulun toki olimme jo tarkistaneet edellisenä päivänä. Jäimme pitkään lipunmyynti jonoon, koska automaatin käyttäminen tuntui hieman haastavalta. Aikaa oli reilusti. Pian huomasimme miehen, joka oli paikallisen VR:n palveluksessa, ja hän huuteli jonottajille kuka oli menossa mihinkin. Auttoi lippuautomaatillakin. Kun hän lausui sanat "Lecco", astuimme sivuun ja kerroimme että Me Me, haluamme kyseiseen kaupunkiin. Hieman käsimerkkejä, vakuuttavia nyökytyksiä ja pian meillä oli kädessämme kaksi menopaluu lippua Leccoon. Nöyrät kiitokset. Mainittakoot vielä, että ilman tätä ystävällistä herraa olisimme varmasti hypänneet väärään junaan, mutta hän tuli lähes kädestä pitäen näyttämään meille oikean junan. Mitä palvelua! Ei taida Suomessa mennä homma ihan samalla tavalla.

Junamatka paikallisjunassa, pysähdys joka asemalla, kesti n. 45 minuuttia. Ei se haitannut. Maisemia, jotka vain kaunistuivat ympärillä olisi mielellään katsellut pidempäänkin. Lecco on siis vajaa 50 000 asukkaan kaupunki pohjois-Italiassa, Lombardian maakunnassa. Sen sijainti on Como-järven kaakkoiskulmassa ja kaupungin takana ja ympärillä siintävät Bergamon Alpit. Jossain nettikeskustelussa mainittiin, että Leccossa vallitsee harvainen rauhallisuus. Ja kyllä, sitä se olikin. Itse kaupungin keskusta on hyvin pieni, sokkeloinenkin, ja pienen harhailun jälkeen pääsimme rantabulevardille (aina pitää hieman eksyä). Ainakin minua yllätti turistien vähyys, ehkä selitys sille löytyy siitä, että varsinainen lomakausi ei siellä ollut vielä kunnolla alkanut. Rannan lähettyvillä on toinen toisistaan ihanempia terasseja, maukkaita ruokia, ystävällistä palvelua, iloisia ihmisiä. Parasta on vain istua, katsoa ohi käveleviä ihmisiä, olla vain.

Päivä sujui leppoisaan tahtiin, välillä kävellen edes takaisin rantabulevardia, välillä nauttien viilentäviä juomia, välillä vain istuen ja ihmisiä katsellen. Mikä ihana lomapäivä. Junaan hyppäsimme iltapäivällä, ja matkasimme takaisin Bergamoon. Lipun kun muistaa leimata asemalla ennen junaan astumista, niin hyvä, me jopa näin muistimme tehdä. Illalla ehdimme vielä kävelemään edes takaisin Bergamon hieman leveämpiä katuja. Joten, jos sinulla on yksi päivä vapaana lomallasi Bergamossa, kannattaa hypätä junaan, ja suunnata esimerkiksi katsomaan miltä Lecco näyttää. En usko että petyt!

Lappeenranta- Bergamo- Lappeenranta

Matkustimme juhannuksen viettoon Italiaan.
Lappeenrannasta Ryanair lentää kahdesti viikossa Bergamoon, lähelle Milanoa, Orio Al Serion lentokentälle, joka on yksi Milanon kolmesta lentokentästä, ja varsinkin halpalentoyhtiöiden suosima. Me lensimme keskiviikkona ja palasimme takaisin kotiin lauantaina. Eihän ne lentoajat kaikkein parhaimmat ole, mutta hinta sitäkin parempi. Kaikkeahan ei voi aina saada?
Matka kotipihalta kentälle kestää siis n. puoli tuntia. Helppoa!
Auton saa näppärästi parkkiin lentokentän pihalle, melkein pääovien viereen. Maksu n. 30 € (3 vrk). Lappeenrannan lentokenttää ei ole pilattu koolla, joten kentällä ei todellakaan tarvitse olla tunteja ennakkoon, reilu puoli tuntia riittää hyvin. Me emme tästä oikein tienneet, joten suomalaiseen tapaan olimme paikalla hyvissä ajoin!

Aiheesta "lentäminen Ryanairilla" löytyy valtavasti keskusteluita. Positiivisia ja vähemmän positiivisia. Jokaiselle lentoyhtiötä käyttäneellä on varmasti oma mielipiteensä asiaan, ja hyvä niin. Meillä homma toimi hyvin. Mukana olivat vain käsimatkatavarat, jotka riittivät loistavasti muutaman päivän minilomalle. Ostimme paikat koneesta ennakkoon, joten vältimme paniikin koneeseen astuttaessa. Ei hätää, ei paniikkia! Muutama kymppi ylimääräistä, mutta ehkä vähemmän stressiä? Matkan aikana palvelu pelasi moitteettomasti. Toki kaikkea mitä kuvastossa mainostettiin ei ollut juuri tällä lennolla saatavilla, mutta jotain muuta kuitenkin oli. Mitään ei tietenkään saa ilmaiseksi, mutta saako enää mitään? Palvelu oli ystävällistä, ja vaikka kone oli lähes viimeistä paikkaa myöten täynnä, toimi se yllättävän nopeasti. Ainut miinus, sellainen pieni näyttö, josta olisi voinut seurata lentoreittiä, olisi ollut kiva.

Perillä Bergamon lentokentällä olimme kellon lähennellessä puolta yötä. Pienen jonotuksen jälkeen taksiin, ja varttitunnin matka kohti hotellia. Hotelli oli siisti, kaupungin keskustassa, lyhyt matka kaikkialle, ei moitittavaa. Toki, itse olisi pitänyt ottaa jotain evästä lentokentän kaupasta mukaan hotellille, sillä siihen aikaa ei ollut enää saatavilla ruokaa tai juomaa. Noh, minibaarista löytyi juotavaa, ja aamiaisen alkuun oli vain muutamia tunteja.

Bergamo on siis kaupunki pohjois-Italiassa, sijainti Alppien juurella, ja asukkaita reilut 100 000. Eli, suomalaiseen makuun juuri sopiva! Bergamo, kuten moni muukin vanha kaupunki, rakentuu uudesta ja vanhasta kaupungista. Me vietimme suurimman osan ajasta juuri vanhan kaupungin kujia ja katua edes takaisin tallustaessa. Città Alta tarjoaa muutaman päivän lomailuun huikeat näkymät, sopivasti korkeuseroja kävelyyn ja mukavia ravintoita ja myös hyvää palvelua. Matkan Citta Altaan voi tehdä kävellen, tai taittaa matkan funicolarella, eli kiskovaunuradalla, joka nousee vanhan kaupungin keskelle. Voin kertoa, ensimmäinen kerta, pelotti! En ole mikään korkeiden paikkojen suurin ystävä!

Jos haluat nauttia jostain muusta kuin kotikaupungistasi muutaman päivän ajan, Bergamo on siihen hyvä vaihtoehto. Matka Lappeenrannasta on helppo ja edullinen (jos käy hyvä tuuri) ja kaupunki erittäin siisti, turvallisen tuntuinen ja helppo. Sieltä on myös n. tunnin junamatka Milanoon, joka on varmasti shoppailijoiden taivas, Bergamosta meille ei tarttunut matkaan kuin muutamat tuliaiset paikallisten herkkujen muodossa. Rahat säästyivät hyvä juttu! Liikkuminen kaupungissa on helppoa ja edullista. Me teimme myös päivän junamatkan Como-järven rantaan, Lecco nimiseen kaupunkiin, mutta tästä tarinaa sitten ihan erikseen. Eli, jos Italia kiinnostaa, haluat helpon muutaman päivän miniloman, valintasi voisi hyvinkin olla Bergamo!

Kuvat puhukoot puolestaan!

Takaisin kotona olimme siis juhannuslauantaina. Kone oli Lappeenrannassa yhdeksän jälkeen illalla, ja kotona olimme siis jo reilu puoli tuntia koneen laskeutumisen jälkeen. Lentokenttä Italian päässä on "hieman" suurempi kuin tämä paikallinen, joten siellä aikaa kannattaa ja pitikin varata hieman enemmän. Jonottamiselta ei voinut välttyä. Kone oli ajallaan, ja palvelussa ei moitittavaa. Ihana miniloma siis takana, ja jos vain mahdollista, käytämme Lappeenrannan lentoyhteyksiä jatkossakin. Ehkä jouluostoksille Milanoon, tai vaikka Saksaan...

Kesää kuvina osa 1

Aurinkoista heinäkuuta!

Huh hellettä, vai miten sitä sanotaankaan!

Nyt on kyllä lämpö hellinyt niin lomalaisia, kuin meitä jo töihin saapuneita ahertajia.

Oma loma sujui alkuviikkojen osalta hieman viileissä tunnelmissa kelien puolesta, mutta onneksi loppulomasta aurinko alkoi paistamaan ja lämpötila kohoamaan yli 25 ja 30 asteen. Onneksi sain nauttia myös Italian auringosta, joka aloitti lämmöllään ihanasti loman.Tästä lisää myöhemmin...

Kesän alussa kerroin isäni meille tekemistä lahopuutarhapölkyistä, ja muutaman kuvankin taisin silloin laittaa istutuksista. Nyt kyseiset puutarhat näyttävät tältä, ja ovat kukoistaneet kauniisti koko kesän. Erittäin toimivat "laatikot", suosittelen! Ainut miinus on muurahaiset, jotka tuntuvat rakastavan näitä.

Koska kasvihuone odottaa vielä valmistumista, lasitettu terassi on toiminut tämän kesän ajan kasvihuoneena. Satoa on saatu yrteistä, jotka tuntuvat kukoistavan lämmöstä ja auringosta. Tomaattisato jäi harmittavasti pieneksi, vain muutama pieni tomaatti odottaa kypsymistään. Muutama mansikka ehdittiin maistamaan ennen lintuja, ja suklaakirsikkapensaan yksi herkullinen marja päätyi jonkun onnellisen linnun suuhun. Omenapuut pullistelevat puolestaan omenoita, toivottavasti vain oksat kestävät kaiken sen painon. 

Paprikasato puolestaan näyttää suotuisalle, kunhan vaan väri alkaisi pikkuhiljaa vaihtumaan!

Takapihalta puolestaan on löytynyt mukavasti mustikkaa, ja viikonloppuna keräsin myös rasiallisen villivadelmia. Voi mitä herkkua! Tämä lämpö taitaa kyllä kuivattaa loput raakileet pensaasta, ja koko jää kyllä todella pieneksi. Mutta maku, sitäkin maukkaampi! Näissä maistuu kesä!

Muutama kesäresepti vielä tähän loppuun!

Olettekos muuten maistaneet mustikkarättänää? 

Niin hyvää ja herkullista, ja helppoa!

Tarvitset:

- mustikoita

- sokeria

- voita

- ruisjauhoja

Mielellään luomua, jos vain mahdollista.

Mustikat uunivuoan pohjalle ja päälle hieman sokeria.

Sekoitetaan yhteen hieman pehmennyt voi, sokeri ja ruisjauhot. Mittoja ei nyt ole, jokainen soveltaa oman näppituntuman mukaisesti. Seos levitetään mustikoiden päälle, ja uunin, n. 200 astetta ja puolisen tuntia. Väristä ja tuoksusta sen sitten tunnistaa. Vähän jäätelöä (luomu) kuppiin ja rättänää päälle. Voiko olla helpompaa!

Herkullista kesäruokaa saa helposti myös kesäkurpitsoista. Helppoa ja edullista.

Kesäkurpitsarisottoon tarvitsee vain:

- risottoriisiä (luomu)

- kasvislientä

- valkoviiniä

- kesäkurpitsaa

- sipulia

- valkosipulia

- voita

- parmesaania ja

- suolaa

Kuullotetaan sipulit ja kesäkurpitsat, lisätään valkoviiniä ja haihdutetaan pois. Vähän kerrassaan kasvislientä ja maustetaan juustolla ja voilla. Nam! Tarkempia ja yksityiskohtaisempia risotto-ohjeita löytyy varmasti muualta, tämä näin hyvin yksinkertaisena versiona.

Tässä nopeat kuulumiset tähän väliin!

Yrittelen laittaa taas lisää kuvia kesästä, tästä hetkestä ja menneestä, ja päivitellä kuulumisia elämästä täällä suunnalla! Aurinkoista viikkoa kaikille! Kohta se on taas viikonloppu!

Uusi koti kuusentaimille!

Oletteko koskaan olleet istuttamassa kuusen tai ylipäänsä puiden taimia?

Minulla vastaus oli ei, mutta onneksi tähän saatiin muutos toukokuun puolessa välissä. Hassua, olen kuitenkin syntynyt ja kasvanut maaseudulla (siis ihan oikeasti landella), mutta tämä homma on minulta jäänyt kokonaan väliin. 

Istutimme siis kuusentaimia yhdessä veljeni ja isäni kanssa yhtenä toukokuisena lauantaipäivänä. Me veljeni kanssa uurastimme istutusputkien kanssa ja isäni kantoi meille taimia. Kaiken kaikkiaan taimia taisi olla yli kaksituhatta, joista veljeni kanssa istutimme n. 1500 ja isäni sitten loput. Ihan kaikki taimet eivät alueelle riittäneetkään, vaan niitä piti sitten tilailla vielä lisää. 

Aloitimme työt aamulla, yhdeksän aikoihin, ja aurinko paistoi jo silloin lähes pilvettömältä taivaalta. Voin kertoa, ihan hikistä hommaa se oli. Epätasainen maasto, kori jossa taimet olivat painoi ja työ jota et koskaan aikaisemmin ollut tehnyt, siinä syytä hikeen ihan riittävästi!

 

 Siinä sitä kuvaa pienistä kuusentaimista joille löytyi uusi koti ylimmäisen kuvan mätästetystä maastosta. Sinne ne jäivät uusiin koteihin, toivottavasti kasvamaan isoiksi ja vahvoiksi. Finputken istutusputkella homma hoitui helposti. On se toista ollut aikaa ennen näitä apuvälineitä, silloin se hiki varmaan vasta olisikin virrannut. Nyt vaan painoit putken maahan, laitoit korista kuusentaimen putkeen, vapautit ja nostit putken ylös. 

Jos jollekin homma on vierasta, löytyy tästä ihan hyvä video miten homma oiken toimii! Voin kertoa, ei se aina ihan noin helpolta vaikuttanut! Videolla esiintyvä mies on taatusti istuttanut yhden jos toisenkin taimen ennen tätä kuvausta!

 

Ennakkoon monet olivat peloitelleet ja varoitelleet mahdollisista käärmeistä hakkuualueilla. Pelko osoittautui aiheettomaksi, me ei ainakaan huomattu onneksi yhtään käärmettä päivän aikana. Toki, hommaa tehdään aika vauhdilla ja epätasaisessa maastossa, olisikohan siinä edes huomannutkaan vaikka käärme olisi mennyt vierestä. Tuskin. Yksi metsälintu lähti pesästään muutaman metrin päästä kun ääniä pelästyi, ja en tiedä kumpi siinä sitten pelästyi enemmän, minä vai lintu. Harmillisesti linnulla oli pesä kannon juuressa, ja pesässä pieniä munia, toivottavasti palasi sitten rauhan saavuttua takaisin pesään suojelemaan aarteitaan. Muutama sammakko nähtiin päivän aikana, siinä suuret eläinhavainnot!

 

Iltapäivällä saatiin homma päätökseen. Aika likaiseksi siinä itsensä sai, kengät ovat oikeasti siis ihan mustat, eivät vaalean harmaat!  Homma kuitenkin toimi, ja päivä meni erittäin nopeasti. Oli oikeasti kiva tehdä jotain erilaista, ja jotain josta on sitten tulevaisuudessa hyötyä. On myös kiva alkaa seuraamaan miten puut kasvavat ja odotan innolla miltä palstalla näyttää tulevaisuudessa. Toki tämä teettää paljon töitä tulevina vuosina, mutta siihen on varauduttu, pitäähän kuusentaimilla oli koti kunnossa! Päivän onnistumisessa ja jaksamisessa auttoi myös hyvät eväät, joita äiti oli meille laittanut, huolto siis toimi! Vesipullot tyhjenivät kyllä vauhdilla ja lounaaksi nautittu hernekeitto ei varmaan koskaan ole maistunut niin hyvälle kuin metsässä nautittuna. 

Jonain heikkona hetkenä taisi tulla myös luvattua, että ensi vuonna uudestaan...